/[gzz]/gzz/Documentation/Manuscripts/zzmm/zzmm.tex
ViewVC logotype

Diff of /gzz/Documentation/Manuscripts/zzmm/zzmm.tex

Parent Directory Parent Directory | Revision Log Revision Log | View Patch Patch

revision 1.1 by deetsay, Mon Sep 2 13:06:50 2002 UTC revision 1.2 by deetsay, Wed Oct 23 10:05:34 2002 UTC
# Line 1  Line 1 
1  %-----------------------------------------------------------------------------  %-----------------------------------------------------------------------------
2    
3  \documentclass[a4paper,titlepage,12pt]{gradu}  \documentclass[]{gradu2}
4    
5  %-----------------------------------------------------------------------------  %-----------------------------------------------------------------------------
6    
7  \usepackage[T1]{fontenc}  \selectlanguage{finnish}
8  \usepackage[latin1]{inputenc}  
 \usepackage[finnish]{babel}  
 \usepackage{palatcm}  
9  \usepackage{amsmath}  \usepackage{amsmath}
10  \usepackage{amsfonts}  \usepackage{amsfonts}
11  \usepackage{graphicx}  \usepackage{graphicx}
 \usepackage{color}  
12  \usepackage{array}  \usepackage{array}
13  \usepackage{multirow}  \usepackage{multirow}
14    
15  \newcommand{\zigzag}{Zig\-Zag\texttrademark}  \newcommand{\zigzag}{Zig\-Zag\texttrademark}
16  \newcommand{\xanadu}{Xanadu$^{\circledR}$}  \newcommand{\xanadu}{Xanadu$^{\circledR}$}
17  \newcommand{\engl}[1]{(engl. \emph{#1})}  \newcommand{\engl}[1]{(engl. \emph{#1})}
 \newcommand{\url}[1]{Saatavilla WWW-muodossa.  
   
 <URL:~{\tt http://#1}>}  
18  \newcommand{\hyp}[1]{``#1''}  \newcommand{\hyp}[1]{``#1''}
19  \newcommand{\kuva}[1]{(kuva~\ref{#1})}  \newcommand{\p}[1]{{\tiny #1}}
 \newcommand{\viit}[1]{{\tt [#1]}}  
 \newcommand{\p}[1]{\color{red}{\tt #1}\color{black}}  
   
 \newcommand{\termi}[1]{\begin{minipage}{0.3\textwidth}\begin{flushleft}  
 {\bf #1}  
 \end{flushleft}\end{minipage} }  
 \newcommand{\selitys}[1]{\begin{minipage}{0.7\textwidth}\begin{flushleft}  
 #1  
 \end{flushleft}\end{minipage} }  
   
   
 \linespread{1.24}  
20    
21  \begin{document}  \title{
22    Digitaalisten esitysten julkaiseminen
23  %***********************  Gzz-hyperrakenneohjelmalla
 %       Kansilehti  
 %***********************  
 \titlepage  
 \vspace*{7truecm}  
 \centerline{\bf Tero Mäyränen}  
 \vspace{2truecm}  
   
 \centerline{  
 \begin{minipage}{0.85\textwidth}  
 \large \bf Vuorovaikutteisten digitaalisten esitysten  
 julkaiseminen Gzz-hyperrakenneohjelmalla  
 \end{minipage}  
24  }  }
25    
26  \vspace{4truecm} {\parindent9truecm\parskip0pt  \translatedtitle{
27          Tietotekniikan\par  Publishing digital media with the Gzz hyperstructure program
         pro gradu -tutkielma\par  
         $\alpha$-vedos 2.9.2002  
28  }  }
29    
30  \vfill \centerline{\large\bf Jyväskylän yliopisto}  \author{Tero Mäyränen}
31  \centerline{\bf Tietotekniikan laitos}  \linja{Ohjelmistotekniikka}
32  \endtitlepage  \avainsanat{Gzz, \zigzag, \xanadu}
33    \keywords{Gzz, \zigzag, \xanadu}
34  %***********************  \yhteystiedot{puh. 050-3267070}
 %       sisällysluettelo  
 %***********************  
 \titlepage  
 \tableofcontents  
 \endtitlepage  
   
 %***********************  
 %       tiivistelmä  
 %***********************  
 \addcontentsline{toc}{section}{Tiivistelmä / Abstract}  
 \subsection*{Tiivistelmä}  
35    
36    \tiivistelma{
37  Tämä tutkielma sisältää katsauksen \xanadu-julkaisujärjestelmään,  Tämä tutkielma sisältää katsauksen \xanadu-julkaisujärjestelmään,
38  \zigzag- hyperrakenteeseen ja Jyväskylän Yliopiston Hyperstructure Groupin  \zigzag- hyperrakenteeseen ja Jyväskylän Yliopiston Hyperstructure Groupin
39  Gzz-ohjelmaan, sekä pohdiskelua mahdollisuuksista, joita ne tuovat  Gzz-ohjelmaan, sekä pohdiskelua mahdollisuuksista, joita ne tuovat
40  vuorovaikutteisten digitaalisten esitysten jul\-kai\-se\-mi\-seen.  vuorovaikutteisten digitaalisten esitysten jul\-kai\-se\-mi\-seen.
41    }
42  \p{lisää lisää}  \abstract{
   
 \bigskip  
 \subsection*{Abstract}  
   
43  This is an overview of the \xanadu~publishing system and project, the  This is an overview of the \xanadu~publishing system and project, the
44  \zigzag-hyperstructure, the Gzz program of the Hyperstructure Group at the  \zigzag-hyperstructure, the Gzz program of the Hyperstructure Group at the
45  University of Jyväskylä, and a glimpse at their potential usefulness in  University of Jyväskylä, and a glimpse at their potential usefulness in
46  publishing interactive digital media.  publishing interactive digital media.
47    }
48    
49  %-----------------------------------------------------------------------------  \begin{document}
50    
51    \mainmatter
52    
53    \termlist
54    
55  \pagebreak  \newcommand{\termi}[1]{\begin{minipage}{0.3\textwidth}\begin{flushleft}
56  \addcontentsline{toc}{section}{Termien selityksiä}  {\bf #1}
57  \subsection*{Termien selityksiä}  \end{flushleft}\end{minipage} }
58    \newcommand{\selitys}[1]{\begin{minipage}{0.7\textwidth}
59    #1
60    \end{minipage} }
61    
62  \begin{tabular}{m{0.3\textwidth}m{0.7\textwidth}}  \begin{tabular}{m{0.3\textwidth}m{0.7\textwidth}}
63    
64    \termi{digitaalinen media, multimedia, hypermedia} &
65    \selitys{Ted Nelson haukkuu termin \hyp{multimedia} kirjassaan X, sillä
66    kyseistä termiä on käytetty jo 1960-luvulla puhuttaessa esityksistä, joissa
67    vaihdellaan diakuvia ja soitetaan musiikkia. Hänen mielestään tietokoneella
68    tehdyt uudenlaiset esitykset ansaitsevat oman sanan, joten hän käyttää
69    mieluummin termiä \hyp{hypermedia}. Puolueettomana käytän itse termiä
70    \hyp{digitaalinen media}.
71    } \\ \\
72    
73  \termi{\xanadu} &  \termi{\xanadu} &
74  \selitys{Hypertekstin julkaisujärjestelmä, johon kuuluu versionhallinta,  \selitys{Hypertekstin julkaisujärjestelmä, johon kuuluu versionhallinta,
75  lainaukset, kaksisuuntaiset linkit sekä julkaisulisenssi, joka sallii kenen  lainaukset, kaksisuuntaiset linkit sekä julkaisulisenssi, joka sallii kenen
# Line 122  Nelsonin tavaramerkki.} Line 93  Nelsonin tavaramerkki.}
93    
94  %-----------------------------------------------------------------------------  %-----------------------------------------------------------------------------
95    
96  \pagebreak\section{Johdanto}  \chapter{Johdanto}
97    
98  \p{Johdanto pyrkii vastaamaan ainakin seuraaviin kysymyksiin: Mitä tutkin ja  \p{Johdanto pyrkii vastaamaan ainakin seuraaviin kysymyksiin: Mitä tutkin ja
99  miksi?}  miksi?}
# Line 155  vuorovaikutteisen di\-gitaalisen median Line 126  vuorovaikutteisen di\-gitaalisen median
126    
127  Kirjassaan \hyp{Literary Machines 93.1} Nelson esittelee \xanadu-projektia  Kirjassaan \hyp{Literary Machines 93.1} Nelson esittelee \xanadu-projektia
128  menemättä teknisiin yksityiskohtiin, sillä siitä piti tulla kaupallinen  menemättä teknisiin yksityiskohtiin, sillä siitä piti tulla kaupallinen
129  tuote \viit{Nelson 1993}. Kirjan ensimmäinen painos on jo vuodelta 1981.  tuote. [Nelson 1993] Kirjan ensimmäinen painos on jo vuodelta 1981.
130  \hyp{The Future Of Information} -kirjassa hän esittelee Xanadu-järjestelmän  \hyp{The Future Of Information} -kirjassa hän esittelee Xanadu-järjestelmän
131  perusteellisemmin ja yksityiskohtaisemmin, sillä sen julkaisun aikaan hän oli  perusteellisemmin ja yksityiskohtaisemmin, sillä sen julkaisun aikaan hän oli
132  hankkinut nimen ja suunnitelmien oikeudet itselleen \viit{Nelson 1997, 3}.  hankkinut nimen ja suunnitelmien oikeudet itselleen. [Nelson 1997, 39]
   
 \pagebreak\p{kaikki filosofialäppä johdantoon?}  
133    
134  Nelsonin mielestä tietokoneen päätehtävän tulisi olla yhteyksien ylläpitäminen  Nelsonin mielestä tietokoneen päätehtävän tulisi olla yhteyksien ylläpitäminen
135  - eikä pelkästään niin, että hypertekstisivut osoittavat yksisuuntaisesti  - eikä pelkästään niin, että hypertekstisivut osoittavat yksisuuntaisesti
# Line 170  mahdollista havainnollistaa kovinkaan mo Line 139  mahdollista havainnollistaa kovinkaan mo
139  viivoja tulee liian tiheään, ja uusien asioiden ja yhteyksien ilmestyessä  viivoja tulee liian tiheään, ja uusien asioiden ja yhteyksien ilmestyessä
140  vanhoja pitäisi siirrellä. Tietokoneen ruudulla on kuitenkin mahdollista  vanhoja pitäisi siirrellä. Tietokoneen ruudulla on kuitenkin mahdollista
141  visualisoida tuhansia viivoja, jotka pysyvät kiinni asioissa myös niiden  visualisoida tuhansia viivoja, jotka pysyvät kiinni asioissa myös niiden
142  liikkuessa. \viit{Nelson 1997, 21}  liikkuessa. [Nelson 1997, 21]
143    
144  Nelson uskoo, että monet nykyajan rakenteet käyvät järkeen vain pienessä  Nelson uskoo, että monet nykyajan rakenteet käyvät järkeen vain pienessä
145  mittakaavassa, ja käyvät mahdottomiksi hallita kasvaessaan. Esimerkiksi  mittakaavassa, ja käyvät mahdottomiksi hallita kasvaessaan. Esimerkiksi
# Line 181  tarvitsisivat parempia työkaluja pitääks Line 150  tarvitsisivat parempia työkaluja pitääks
150  Jättimäiseen mittaan kasvanut World Wide Web perustuu myös sellaiseen  Jättimäiseen mittaan kasvanut World Wide Web perustuu myös sellaiseen
151  yksisuuntaiseen hypertekstijärjestelmään, jota voi hallita vain pienessä  yksisuuntaiseen hypertekstijärjestelmään, jota voi hallita vain pienessä
152  mittakaavassa. Se ei pysy nyt ollenkaan koossa, kun useat toisistaan erillään  mittakaavassa. Se ei pysy nyt ollenkaan koossa, kun useat toisistaan erillään
153  hallinnoitavat sivut yrittävät viitata toisiinsa. \viit{Nelson 1997, 25}  hallinnoitavat sivut yrittävät viitata toisiinsa. [Nelson 1997, 25]
154    
155  Nykyajan tekstinkäsittelyssä jokainen erillinen teksti piilotetaan  Nykyajan tekstinkäsittelyssä jokainen erillinen teksti piilotetaan
156  \hyp{suljettuun} tiedostoon, jolle on pakko antaa nimi. Tiedoston sisältämää  \hyp{suljettuun} tiedostoon, jolle on pakko antaa nimi. Tiedoston sisältämää
# Line 189  tekstiä ei voi mitenkään yhdistää muuall Line 158  tekstiä ei voi mitenkään yhdistää muuall
158  muualta. Tekstiä voi kopioida toisesta tiedostosta, mutta yhteys tekstin  muualta. Tekstiä voi kopioida toisesta tiedostosta, mutta yhteys tekstin
159  alkuperään katoaa välittömästi. Jos kyseessä on ns. nykyinen  alkuperään katoaa välittömästi. Jos kyseessä on ns. nykyinen
160  \hyp{hyperteksti}, toiseen tiedostoon voi viitata sen nimen perusteella,  \hyp{hyperteksti}, toiseen tiedostoon voi viitata sen nimen perusteella,
161  ja jos tiedoston nimi muuttuu, yhteys katoaa. \viit{Nelson 1997, 39-40}  ja jos tiedoston nimi muuttuu, yhteys katoaa. [Nelson 1997, 39-40]
162    
163  Nelsonin käsityksen mukaan tietokoneohjelmien suunnittelun tekniikka on  Robert Jacobin mukaan käyttöliittymän suunnittelu alkaa tehtävän analyysillä.
164  monilla hallussa, mutta vain harvat ymmärtävät asiaa syvemmin.  Suunnittelijalla täytyy olla käsitys käyttäjän tehtävistä ja ongelmista, joita
165  Tietokoneohjelmassa on kasa keksittyjä ra\-kenteita, joita keksityt säännöt  hän aikoo suunniteltavan ohjelman avulla ratkaista. Käyttöliittymä tulisi
166  pitävät järjestyksessä. Tämä keksitty maailma täytyy saada esitettyä sen  suunnitella käyttäjän terminologian ja sen mukaan, mitä hän kokee
167  ihmisen mieleen, joka sitä joutuu käyttämään. Kyseinen tehtävä muistuttaa  tarvitsevansa, eikä ohjelmoijan käsitysten mukaan. Hyvä
168  enemmän taiteellista performanssia tai elokuvantekoa, kuin matematiikan  käyttöliittymäsuunnittelija ottaa huomioon käyttäjän mahdollisuudet ja
169  kaavojen opettamista. \viit{Nelson 1997, 26}  rajoitteet, eikä ajattele tietokoneen rajoitteita. On kriittistä tietää
170    käyttäjän työn ja työympäristön luonne. Ohjelman tehtävä voidaan jakaa osiin,
171  Nelson toteaa, että kaikki maailman asiat voi ilmaista tarkasti teknisinä  jotka jaetaan käyttäjän ja koneen välillä sen mukaan, mitä kummankin
172  tosiasioina. Esimerkiksi autosta voi sanoa, että siinä on mm. neljä pyörää,  mahdollisuuksista ja rajoitteista tiedetään. [Jacob 1998, 2]
173  moottori, vaihdekeppi ja ratti. Asiat voi kuitenkin kuvailla myös  
174  \hyp{virtuaalisesti}, eli kuvaillen sitä mitä ne vaikuttavat olevan. Samaisesta  Nelson toteaa, että kaikki maailman asiat voi kuvailla tarkasti teknisinä
175  autosta voisi sanoa, että sillä pääsee eteen- sekä taaksepäin, ja että sillä  tosiasioina, tai \hyp{virtuaalisesti}, eli kuvaillen sitä mitä ne vaikuttavat
176  voi kääntyä. Käsivaihteinen auto ei ole yhtä käyttäjäystävällinen kuin  olevan. Virtuaalisuus koostuu kahdesta osasta, jotka ovat asian käsitteellinen
177  automaattivaihteinen, koska käyttäjä on yleensä enemmän kiinnostunut siitä,  toiminta ja tuntuma. Käsitteellinen toiminta on se, mitä ihminen ajattelee
178  että hän pääsee eteenpäin, kuin siitä, että hän voi vaihtaa moottorin ja  silloin, kun hän tekee jotain kyseisellä asialla. Tuntuma puolestaan tarkoittaa
179  vetoakselin voimanvälityssuhdetta. \viit{Nelson 2000}  konkreettisempia aistihavaintoja kyseisestä asiasta, sekä niitä eroja, joita
180    käyttäjä tietää asialla olevan muihin samankaltaisiin asioihin verrattuna.
181  Nelson jakaa asioiden \hyp{virtuaalisuuden} kahtia: Käsitteelliseen toimintaan  [Nelson 1997, 27]
182  ja tuntumaan. Jonkin asian käsitteellinen toiminta on se, mitä ihminen  
183  ajattelee silloin, kun hän tekee jotain kyseisellä asialla. Tuntuma puolestaan  Jacob jakaa käyttöliittymän suunnittelun neljään tasoon: Käsitteelliseen,
184  tarkoittaa konkreettisempia aistihavaintoja kyseisestä asiasta, sekä niitä  semanttiseen, syntaktiseen ja leksikaaliseen. Käsitteellisellä tasolla
185  eroja, joita käyttäjä tietää asialla olevan muihin samankaltaisiin asioihin  ajatellaan niitä peruselementtejä ja mahdollisia toimintoja, jotka käyttäjän
186  verrattuna. \viit{Nelson 1997, 27}  näkymän alla ovat. Semanttinen taso kuvaa toiminnot, jotka järjestelmä
187    suorittaa. Niinpä sen kautta tulevat määritellyksi järjestelmän toiminnalliset
188    vaatimukset. Se ei kuitenkaan ota kantaa siihen, miten käyttäjä näitä
189    toimintoja kutsuu. Syntaktinen taso kuvaa syötteiden ja paluuarvojen kulkua,
190    niin että niistä saadaan aikaan haluttuja toimintoja. Leksikaalinen taso kuvaa
191    sitä, miten nämä syötteet ja paluuarvot viime kädessä saadaan aikaan
192    järjestelmän alimman tason toiminnoilla. [Jacob 1998, 2]
193    
194  Nelson uskoo, että tietokoneohjelmien maailman voi rakentaa kokonaan alusta,  Nelson uskoo, että tietokoneohjelmien maailman voi rakentaa kokonaan alusta,
195  paremmin kuin se nykyään on suunniteltu. Työläintä on sen maailman  paremmin kuin se nykyään on suunniteltu, ja työläintä on sen maailman
196  käsitteellisen toiminnan yksityiskohtien suunnitteleminen. Siinä täytyy  käsitteellisen toiminnan yksityiskohtien suunnitteleminen. Silloin täytyy
197  suunnitella kokonainen kuvitteellinen maailma, rakenteet joista se koostuu,  suunnitella alusta kokonainen kuvitteellinen maailma, rakenteet joista se
198  sekä säännöt, joiden mukaan rakenteet toimivat. Suunnittelussa tulisi ajatella  koostuu, sekä säännöt, joiden mukaan rakenteet toimivat. Suunnittelussa tulisi
199  vasta toissijaisesti tietokoneen mekaniikkaa, ja ensisijaisesti rakennetta,  ajatella vasta toissijaisesti tietokoneen mekaniikkaa, ja ensisijaisesti
200  hyödyllisyyttä, ymmärrettävyyttä ja kuvitteellisen maailman ideoiden  rakennetta, hyödyllisyyttä, ymmärrettävyyttä ja kuvitteellisen maailman
201  estetiikkaa. Ohjelmiston suunnittelijan huolenaihe on se ympäristö, jonka  ideoiden estetiikkaa. Ohjelmiston suunnittelijan huolenaihe on se ympäristö,
202  sisään ohjelma sen käyttäjän vangitsee, ja sillä ei tarvitse olla mitään  jonka sisään ohjelma sen käyttäjän vangitsee, ja sillä ei tarvitse olla mitään
203  tekemistä niiden kaksiulotteisten tiedon muotojen kanssa, joihin olemme  tekemistä niiden kaksiulotteisten tiedon muotojen kanssa, joihin olemme
204  paperiarkkien, arkistokorttien, kansioiden ja kirjojen maailmassa tottuneet. Ne  paperiarkkien, arkistokorttien, kansioiden ja kirjojen maailmassa tottuneet. Ne
205  tekniikat, joita ohjelmiston toteuttamiseen tarvitaan, keksitään vasta  tekniikat, joita ohjelmiston toteuttamiseen tarvitaan, keksitään vasta
206  ympäristön suunnittelun jälkeen. \viit{Nelson 1997, 28-29}  ympäristön suunnittelun jälkeen. [Nelson 1997, 28-29]
207    
208  %-----------------------------------------------------------------------------  %-----------------------------------------------------------------------------
209  %-----------------------------------------------------------------------------  %-----------------------------------------------------------------------------
210  %-----------------------------------------------------------------------------  %-----------------------------------------------------------------------------
211    
212  \pagebreak\section{Xanaloginen rakenne}  \chapter{Xanaloginen rakenne}
213    
214    \begin{quote}
215    \hyp{Valikoimisen ongelman ydin on kuitenkin syvempi kuin se, että kirjastot
216    ottavat uusia mekanismeja käyttöön hitaasti, tai että niiden käyttöön ei
217    kehitetä laitteita. Vaikeutemme tallenteisiin käsiksi pääsemisessä johtuvat
218    suurimmaksi osaksi käyttämiemme järjestysmenetelmien keinotekoisuudesta. Kun
219    minkä tahansa tyyppistä tietoa tallennetaan, se laitetaan aakkos- tai
220    numerojärjestykseen, ja tieto löytyy (jos löytyy) jäljittämällä
221    se siirtymällä alaluokasta alaluokkaan. Tieto voi olla vain yhdessä paikassa,
222    ellei siitä tehdä kopioita; sen luokse johtavan polun löytämiseksi tarvitaan
223    monimutkaisia sääntöjä. Kun yksi asia on löytynyt, järjestelmästä täytyy nousta
224    pois ja mennä taas sisään toista polkua pitkin.
225    
226    Ihmisen mieli ei toimi siten, vaan assosiaation kautta. Kun sillä on yksi asia
227    käsitteillä, se siirtyy seuraavaan mielleyhtymien perusteella, kuten
228    aivosolujen verkosto sitä ohjaa. Sillä on tietenkin muitakin ominaispiirteitä;
229    harvemmin seuratut polut häipyvät, asiat eivät ole täysin pysyviä, muisti on
230    katoavaista. Silti sen toimintanopeus, polkujen kiehtovuus ja mielikuvien
231    yksityiskohtaisuus ovat luonnon kunnioitusta herättävin saavutus.
232    
233    Ihminen ei voi toivoa pystyvänsä täysin kopioimaan mielensä toimintaa
234    keinotekoisesti, mutta hänen pitäisi ainakin pystyä oppimaan siitä. Pienessä
235    määrin sitä voi jopa parantaa, auttaa muistamaan paremmin. Valikoiminen
236    mielleyhtymien, ennemmin kuin järjestyksen perusteella voidaan kenties joskus
237    automatisoida. Emme voi ehkä koskaan toivoa saavuttavamme sitä nopeutta,
238    jolla mieli seuraa assosiaatioita, mutta pysyvämpiä ja selkeämpiä tallenteita
239    meidän pitäisi pystyä tekemään.}
240    
241    \flushright{Vannevar Bush, \hyp{As We May Think}, The Atlantic Montly, 1945}
242    \end{quote}
243    \bigskip
244    
245  \subsection{Dokumenttien rinnakkaisuus}  \section{Dokumenttien rinnakkaisuus}
246    
247  Kirjallisuudessa ja tieteellisissä julkaisuissa dokumenteilla on  Kirjallisuudessa ja tieteellisissä julkaisuissa dokumenteilla on
248  monimutkaisempikin rakenne kuin se suoraviivainen tekstimuoto, jossa ne  monimutkaisempikin rakenne kuin se suoraviivainen tekstimuoto, jossa ne
249  paperille painetaan. Ne ovat itse asiassa monin paikoin \hyp{rinnakkaisia}, ja  paperille painetaan. Ne ovat itse asiassa monin paikoin \hyp{rinnakkaisia}, ja
250  lainaukset ja lähdeviittaukset ovat vain paperimuotoiseen julkaisuun  lainaukset ja lähdeviittaukset ovat vain paperimuotoiseen julkaisuun
251  muodostunut tapa esittää näitä dokumenttien rinnakkaisuuksia.  muodostunut tapa esittää näitä dokumenttien rinnakkaisuuksia.
252  \viit{Nelson 1999}  [Nelson 1999]
253    
254  Kaikki lainaukset ja viittaukset ovat kaksisuuntaisia, eli myös viitattavaan  Kaikki lainaukset ja viittaukset ovat kaksisuuntaisia, eli myös viitattavaan
255  dokumenttiin lisätään linkki takaisin siihen dokumenttiin, josta viittaus on  dokumenttiin lisätään linkki takaisin siihen dokumenttiin, josta viittaus on
256  tehty. Niinpä jokaisesta \hyp{alkuperäisestä} dokumentista voidaan  tehty. Niinpä jokaisesta \hyp{alkuperäisestä} dokumentista voidaan
257  yksinkertaisesti nähdä kaikki sitä lainaavat ja siihen viittaavat dokumentit.  yksinkertaisesti nähdä kaikki sitä lainaavat ja siihen viittaavat dokumentit.
258    
259  \pagebreak\subsection{Uudelleenkäytön salliva julkaisulisenssi}  \begin{figure}
260    \begin{center}
261  Internetin käyttäjien ja musiikin ja elokuvien tekijänoikeuksien haltijoiden  \includegraphics{xanadu}
262  välillä vallitsee ristiriita: Internetin käyttäjistä monet kuvittelevat  \end{center}
263  voivansa saada kaiken ilmaiseksi, ja että ahneet levy- ja elokuvateollisuus  \caption{Xanadu-dokumenttimalli}
264  voivat pärjätä vähemmilläkin voitoilla. Levy- ja elokuvateollisuus puolestaan  \end{figure}
265  kuvittelevat, että internetin \hyp{piraatit} saadaan kuriin kiristämällä  
266  lainsäädäntöä. \p{joku anti-DMCA/EUCD-lähde?} Nelson uskoo ristiriidan olevan  \section{Uudelleenkäytön salliva julkaisulisenssi}
267  ratkaistavissa uudenlaisella julkaisulisenssillä. \viit{Nelson 1999}  
268    Von Lohmann päättelee EFF\footnote{Electronic Frontier Foundation,
269  Laittomasti hankittua sisältöä ei tietenkään voi mitenkään laillisesti  {\tt http://www.eff.org/}.}-järjestön artikkelissa \hyp{Unintended
270  julkaista uudel\-leen, ja nykyään esimerkiksi jonkin kansainvälisesti suositun  Consequences: Three Years under the DMCA}, että Yhdysvaltojen uudet
271  \hyp{megabändin} mu\-siik\-kia on käytännössä mahdotonta käyttää oman  \hyp{kopiosuojausten kierämisen estämiseksi} asetetut
272  multimediajulkaisun taustalla. Periaatteessa se on mahdollista, jos  tekijänoikeuslait\footnote{Digital Millennium Copyright Act's
273  käytettävissä on erittäin paljon aikaa ja rahaa ja muita resursseja käydä  anti-circumvention provisions.} ovat liiankin tiukkoja, ja ne estävät monia
274  neuvotteluja ja tehdä sopimuksia levy-yhtiön edustajien kanssa.  laillisiakin digitaalisen sisällön käyttömuotoja, joita lain asettajien ei
275  \p{joku multimedia ja tekijänoikeus -lähde?}  ole ollut tarkoitus estää. Lakia tullaan todennäköisesti myös käyttämään
276    uusissa, ennalta-arvaamattomissa yhteyksissä, kun sen piiriin lankeavat kaikki
277    uudet sisällön muodot, joissa käytetään kopiointisuojauksia. Tällaisissa
278    yhteyksissä laki tulee aiheuttamaan haittaa opettajien, tutkijoiden, lehdistön
279    ja tavallisen väestön laillisillekin toimille. [von Lohmann 2002, 8-9]
280    
281    Kordsmeier, Gatlin-Watts ja Arn toteavat, että useimmat digitaalisessa muodossa
282    julkaistut teokset ovat tekijänoikeuksien suojaamia, vaikka niissä ei olisikaan
283    \hyp{copy\-right}-merkintää. Mikäli joku haluaa julkaista tällaisia teoksia
284    uudelleen, eli käyttää osana omaa tuotostaan, on hänen vastuullaan ottaa
285    selville tekijänoikeuksien omistaja ja pyytää lupa. Perinteisissä
286    julkaisusopimuksissa ei yleensä ole erikseen mainittu teoksen käyttämistä osana
287    multimediateosta. Tekijänoikeuslisensseissä on tapana, että kaikki ne oikeudet,
288    joiden ei nimenomaan mainita siirtyvän julkaisijalle, jäävät tekijälle. Minkä
289    tahansa tyyppisen materiaalin käyttäminen onnistuu laillisesti vain, jos
290    oikeuksien haltijalta saadaan kirjallinen lupa. Lähes poikkeuksetta tämä
291    tarkoittaa, että julkaisu- tai julkisen esittämisen oikeuksista joudutaan
292    maksamaan korvauksia. [Kordsmeier et al. 2000, 113]
293    
294    Jakob Nielsen on ennustanut aineettomien tekijänoikeuksien käsittelytavoissa
295    tapahtuvan suuria muutoksia 2000-luvulla. Hänen mukaansa perinteisellä tavalla
296    jo pelkät hallinnolliset kulut luvan saamiseksi jonkin teoksen lainaamiseksi
297    hypermediateoksessa käytettäväksi ovat keskimäärin noin 220 euroa. Tämä raha
298    siis kuluu tekijänoikeuksien haltijan löytämiseen, hänen kanssaan
299    neuvottelemiseen sekä mahdollisten rojaltien lähetyskuluihin, siinä vaiheessa
300    kun se on ajankohtaista. Jos neuvottelun kohteena on kokonainen kirja tai
301    taidenäyttely, 220 euroa on kohtuullinen hinta, mutta se ei tule kyseeseen
302    jos hypermediateokseen ollaan kokoamassa suurta määrää pieniä tiedonjyviä.
303    [Nielsen 1995]
304    
305  Xanadu-järjestelmän suunnitelmissa tekijänoikeudet ja korvaukset sisällön  Xanadu-järjestelmän suunnitelmissa tekijänoikeudet ja korvaukset sisällön
306  julkaisijoille on otettu alusta alkaen huomioon \viit{Nelson 1993, 2/42-47}.  julkaisijoille on otettu alusta alkaen huomioon [Nelson 1993, 2/42-47].
307  Xanalogisessa järjestelmässä julkaisija antaa kaikille järjestelmän käyttäjille  Xanalogisessa järjestelmässä julkaisija antaa kaikille järjestelmän käyttäjille
308  oikeuden käyttää vapaasti julkaisunsa osia tai sitä kokonaan omissa  oikeuden käyttää vapaasti julkaisunsa osia tai sitä kokonaan omissa
309  julkaisuissaan, kunhan uudelleenkäyttö tapahtuu järjestelmän omalla  julkaisuissaan, kunhan uudel\-leen\-käyttö tapahtuu järjestelmän omalla
310  \hyp{transkluusiolla}. Silloin lainaukset tulevat järjestelmän tasolla  \hyp{transkluusiolla}. Silloin lainaukset tulevat järjestelmän tasolla
311  \hyp{suoraan alkuperäisestä dokumentista}, ja yhteys on myös nähtävissä,  \hyp{suoraan alkuperäisestä dokumentista}, ja yhteys on myös nähtävissä,
312  mikäli käyttäjä haluaa siirtyä tarkastelemaan lainauksen alkuperää.  mikäli käyttäjä haluaa siirtyä tarkastelemaan lainauksen alkuperää.
# Line 283  Uudelleenkäyttö \hyp{vapaasti} ei tarkoi Line 315  Uudelleenkäyttö \hyp{vapaasti} ei tarkoi
315  Jokaisella dokumentilla on hintansa, ja käyttäjät maksavat kaikista  Jokaisella dokumentilla on hintansa, ja käyttäjät maksavat kaikista
316  lainauksista niiden alkuperäisille julkaisijoille. Maksun suuruus on suhteessa  lainauksista niiden alkuperäisille julkaisijoille. Maksun suuruus on suhteessa
317  siihen, miten suuri osa alkuperäisestä dokumentista on lainattu.  siihen, miten suuri osa alkuperäisestä dokumentista on lainattu.
318  \viit{Nelson 1999}  [Nelson 1999]
319    
320  Nelson korostaa, että järjestelmä voi toimia vain, jos käyttäjät saavat  Nelson korostaa, että järjestelmä voi toimia vain, jos käyttäjät saavat
321  ostamansa sisällön suhteen samat vapaudet kuin \hyp{perinteisenkin sisällön},  ostamansa sisällön suhteen samat vapaudet kuin \hyp{perinteisenkin sisällön},
322  esimerkiksi kirjan tai elokuvan. Kun he ovat kerran jotakin ostaneet, on se  esimerkiksi kirjan tai elokuvan. Kun he ovat kerran jotakin ostaneet, on se
323  heidän omistuksessaan, eikä siitä tarvitse maksaa uudelleen. \viit{Nelson 1997,  heidän omistuksessaan, eikä siitä tarvitse maksaa uudelleen. [Nelson 1997,
324  70-75} Eräs suunnitelmissa painotetuista seikoista on myös käyttäjän vapaa  70-75]
 liikkuvuus sisällön parissa. \viit{Nelson 1997, 63}  
325    
326  Monilla opiskelijoilla saattaa olla harhakuva, että internet on ilmainen, ja  Eräs suunnitelmissa painotetuista seikoista on myös käyttäjän vapaa
327  että siksi xanaloginen järjestelmä ei voisi koskaan korvata internetiä.  liikkuvuus sisällön parissa. [Nelson 1997, 63]
 Internet ei kuitenkaan ole ilmainen, vaikka yliopistot eivät yleensä  
 perikään opiskelijoiltaan käyttömaksuja. Ne maksavat kovia laskuja ainakin  
 ulkomaanyhteyksistä ja nimipalvelimiin laitettavista domain-nimistä. Eikä  
 näistä rahoista penniäkään mene heille, joiden julkaisemaa materiaalia  
 internetistä haetaan, ellei heillä itsellään ole käytössä jonkinlaista  
 rahastusjärjestelmää.  
 \p{lähde?}  
328    
329  %-----------------------------------------------------------------------------  %-----------------------------------------------------------------------------
330  %-----------------------------------------------------------------------------  %-----------------------------------------------------------------------------
# Line 308  rahastusjärjestelmää. Line 332  rahastusjärjestelmää.
332  %-----------------------------------------------------------------------------  %-----------------------------------------------------------------------------
333  %-----------------------------------------------------------------------------  %-----------------------------------------------------------------------------
334    
335  \pagebreak\section{\zigzag-rakenne}  \chapter{\zigzag-rakenne}
336    
337    \begin{quote}
338    Paperin ominaisuuksien mukaileminen tietokoneella on verrattavissa siihen, että
339    riisuisimme lentokoneesta siivet pois ja ajaisimme sillä pitkin maantietä:
340    Kaikki parhaat ominaisuudet, samoin kuin muut hyödylliset saatavilla olevat
341    ulottuvuudet, jäävät hyödyntämättä.
342    \flushright{Ted Nelson, \hyp{The Future of Information}, 1997}
343    \end{quote}
344    \bigskip
345    
346    Robert Jacob on tutkinut tietokonejärjestelmien käyttöliittymiä
347    artikkelissaan \hyp{User interfaces}. Hän on havainnut, että
348    tietokoneisiin pohjautuvien järjestelmien käyttöönottoa harkittaessa
349    kriittiseksi pullonkaulaksi muodostuu useiten käyttöliittymä, eivätkä sinällään
350    tietokoneen, sen lisälaitteiden ja ohjelmistojen tarjoamat mahdollisuudet.
351    [Jacob 1998, 1]
352    
353  Kopiokonefirma Xeroxin Palo Alto Research Centerissä kehitettiin 1970-luvulla  Kopiokonefirma Xeroxin Palo Alto Research Centerissä kehitettiin 1970-luvulla
354  graa\-finen käyttöliittymä, jossa tietokoneen ruutu on kuin virtuaalinen  graa\-finen käyttöliittymä, jossa tietokoneen ruutu on kuin virtuaalinen
# Line 319  virtuaalista ruutupaperia. Kaikki toimii Line 359  virtuaalista ruutupaperia. Kaikki toimii
359  näkyvä voidaan tulostaa pitkälti saman näköisenä paperille.  näkyvä voidaan tulostaa pitkälti saman näköisenä paperille.
360  \p{etsi lähde}  \p{etsi lähde}
361    
 \hyp{Wysiwyg}-periaatteessa ei tietenkään ole mitään vikaa, mikäli tietokonetta  
 halutaan käyttää paperiarkeille tulostettavien asioiden suunnitteluun. Nelsonin  
 värik\-kään kielikuvan mukaan paperin ominaisuuksien mukailemista tietokoneella  
 voi verrata sii\-hen, että lentokoneesta riisuttaisiin siivet pois ja sillä  
 ajettaisiin pitkin maantietä: Kaikki parhaat ominaisuudet, samoin kuin muut  
 hyödylliset saatavilla olevat ulottuvuudet, jäävät hyödyntämättä.  
 \viit{Nelson 2000}  
   
362  Nelson peräänkuuluttaa ajattelutavan muutosta. Tietokoneella on mahdollista  Nelson peräänkuuluttaa ajattelutavan muutosta. Tietokoneella on mahdollista
363  ha\-vainnollistaa monimutkaisiakin ajatuksia moniulotteisesti: Miksi meidän  ha\-vainnollistaa monimutkaisiakin ajatuksia moniulotteisesti: Miksi meidän
364  täytyy silti pakottaa kaikki tieto kaksiulotteiselle työpöydälle tai  täytyy silti pakottaa kaikki tieto kaksiulotteiselle työpöydälle tai
365  hakemistohierarkioihin? Voim\-me korvata työpöydän hieman abstraktimmalla  hakemistohierarkioihin? Voim\-me korvata työpöydän hieman abstraktimmalla
366  rakenteella.  rakenteella.
367  \viit{Nelson 1997} \p{etsi sivu}  [Nelson 1997] \p{etsi sivu}
368    
369  \zigzag-rakenne on Nelsonin 1980-luvulla kehittämä rakenne, jossa hänellä oli  \zigzag-rakenne on Nelsonin 1980-luvulla kehittämä rakenne, jossa hänellä oli
370  tavoitteena keksiä \hyp{mahdollisimman yleinen tietorakenne}. Siihen voi siis  tavoitteena keksiä \hyp{mahdollisimman yleinen tietorakenne}. Siihen voi siis
# Line 340  tehdä vaikkapa jonoja, moniulotteisia ta Line 372  tehdä vaikkapa jonoja, moniulotteisia ta
372  soveltuu myös \hyp{hyperrakenteeksi}: Siihen voi siis tallettaa jopa  soveltuu myös \hyp{hyperrakenteeksi}: Siihen voi siis tallettaa jopa
373  hypertekstiä xanalogisen järjestel\-män määritelmän mukaan.  hypertekstiä xanalogisen järjestel\-män määritelmän mukaan.
374    
375  Rakennetta on tarkoitus käyttää nimenomaan ihmisen syöttämän tiedon  \zigzag-rakenteen ei ole tarkoituskaan toimia tehokkaana korvaajana sellaisille
376  tallennukseen. Käyttäjä saa organisoida rakenteensa miten haluaa. Kun tietokone  taulukoille ja muille rakenteille, joita tietokoneohjelmat synnyttävät
377  laskee ra\-kenteessa olevista syötteistä vaikkapa kuvia tai musiikkia, se voi  väliaikaisesti käsitellessään tietoa. Sen sijaan rakennetta on tarkoitus
378  laittaa tulokset automaattisesti välimuistiin, eikä käyttäjän tarvitse  käyttää nimenomaan ihmisten syöttämän tiedon tallennukseen. Käyttäjä saa
379  huolehtia talletusmuodoista, tie\-dostonnimistä tai kovalevyn osioista ja  organisoida rakenteensa miten haluaa. Kun tietokone laskee ra\-kenteeseen
380  hakemistoista.  syötetyistä suunnitelmista vaikkapa kuvia tai musiikkia, se voi laittaa
381    tulokset automaattisesti välimuistiin, jossa ne säilyvät oman aikansa. Nuotit
382    ja kaavat, joista ne on laskettu, ovat kuitenkin aina tallessa rakenteessa.
383    
384    Jacobin määritelmän mukaan graafinen käyttöliittymä sisältää valikoiman
385    olioita, jotka on esitetty käyttäjälle ruudulla. Käytettävissä on muutamia
386    manipulaatiokomentoja, jotka yleensä ovat sovellettavissa mihin tahansa
387    ruudulla näkyvistä olioista. Suurin osa järjestelmän tehtävistä on
388    suoritettavissa osoittamalla oliota ja valitsemalla komento ruudulle aukeavasta
389    valikosta. Jacob näkee tällaisten käyttöliittymien suunnittelun suurimmaksi
390    hankaluudeksi sopivien graafisten symbolien ja visuaalisten vertauskuvien
391    keksimisen. Yleensä käytetään työpöytää ja arkistointikaappia.
392    
 Työpöytäkäyttöjärjestelmissä on ikoneita, joista voi käynnistää ohjelmia.  
393  Tyypillisesti ohjelmat lataavat joltakin tallennusvälineeltä tiedostoja omaan  Tyypillisesti ohjelmat lataavat joltakin tallennusvälineeltä tiedostoja omaan
394  \hyp{suljettuun} muistiavaruuteensa, jossa niitä voi muokata ja sitten  \hyp{suljettuun} muistiavaruuteensa, jossa niitä voi muokata ja sitten
395  tallettaa uudelleen johonkin tiedostoon. \zigzag-rakenteessa täytyy tietenkin  tallettaa uudelleen johonkin tiedostoon. \zigzag-rakenteessa täytyy tietenkin
# Line 355  olla samaan tapaan erillisiä \hyp{ohjelm Line 397  olla samaan tapaan erillisiä \hyp{ohjelm
397  erilaisia näkymiä \emph{samaan dataan}, jossa yhteydet muualle rakenteeseen  erilaisia näkymiä \emph{samaan dataan}, jossa yhteydet muualle rakenteeseen
398  säilyvät.  säilyvät.
399    
400  \subsection{Solut}  \section{Solut}
401    
402    \begin{figure}
403    \begin{center}
404    \includegraphics{taulukkolaskenta}
405    \end{center}
406    \caption{Zigzag-rakenteen solut muistuttavat taulukkolaskentaohjelman soluja}
407    \end{figure}
408    
409    \begin{figure}
410    \begin{center}
411    \includegraphics{renkaat}
412    \end{center}
413    \caption{Solut avaruudessa}
414    \end{figure}
415    
416  Solut ovat \zigzag-rakenteen \hyp{atomeita}, perusyksiköitä. Ne sisältävät  Solut ovat \zigzag-rakenteen \hyp{atomeita}, perusyksiköitä. Ne sisältävät
417  tekstiä, ja niitä voisi verrata taulukkolaskentaohjelman soluihin. Ainoastaan  tekstiä, ja niitä voisi verrata taulukkolaskentaohjelman soluihin. Ainoastaan
# Line 366  voi liittää toisiinsa vapaammin. Jokaise Line 422  voi liittää toisiinsa vapaammin. Jokaise
422  Soluilla ei siis ole määrättyjä koordinaatteja, kuten  Soluilla ei siis ole määrättyjä koordinaatteja, kuten
423  taulukkolaskentaohjelmassa, mutta jokaisella niistä on yksilöivä tunniste.  taulukkolaskentaohjelmassa, mutta jokaisella niistä on yksilöivä tunniste.
424    
425  \subsection{Ulottuvuudet}  \section{Ulottuvuudet}
426    
427  Ulottuvuuksia voi luoda loputtomasti, ja ne ovat toisistaan riippumattomia.  Ulottuvuuksia voi luoda loputtomasti, ja ne ovat toisistaan riippumattomia.
428  Jokainen käyttäjä voi siis luoda rakenteeseen omat ulottuvuutensa ja kytkeä  Jokainen käyttäjä voi siis luoda rakenteeseen omat ulottuvuutensa ja kytkeä
# Line 391  muutamia kerrallaan. Line 447  muutamia kerrallaan.
447    
448  %-----------------------------------------------------------------------------  %-----------------------------------------------------------------------------
449    
450  \pagebreak\section{Gzz-ohjelma}  \chapter{Gzz-ohjelma}
451    
452  \emph{Gzz} on GNU L-GPL -lisenssillä julkaistu Java-ohjelma, jonka tavoitteena  \emph{Gzz} on GNU L-GPL -lisenssillä julkaistu Java-ohjelma, jonka tavoitteena
453  on \zigzag-ra\-kenteen ja xanalogisen järjestelmän toteutus. Ohjelman rakenne  on \zigzag-ra\-kenteen ja xanalogisen järjestelmän toteutus. Ohjelman rakenne
# Line 400  mahdollista käyttää muissakin ohjelmissa Line 456  mahdollista käyttää muissakin ohjelmissa
456  osa-alueita ovat mm. funktionaalinen ohjelmointikieli Clasm ja pysyvien  osa-alueita ovat mm. funktionaalinen ohjelmointikieli Clasm ja pysyvien
457  tietopalikoiden tallettamiseen käytettävä vertaisverkkopalvelin Storm.  tietopalikoiden tallettamiseen käytettävä vertaisverkkopalvelin Storm.
458    
459    \begin{figure}
460    \begin{center}
461    \includegraphics{vanishing}
462    \end{center}
463    \caption{Gzz-ohjelman tyypillinen \hyp{katoava näkymä} (engl. vanishing view).}
464    \end{figure}
465    
466  %-----------------------------------------------------------------------------  %-----------------------------------------------------------------------------
467    
468  \subsection{Funktionaalinen ohjelmointikieli Clasm}  \section{Funktionaalinen ohjelmointikieli Clasm}
469    
470  Cliff Bergin \hyp{Parsing Expressions in Java} -artikkelin mukaan tavallisen  Cliff Bergin \hyp{Parsing Expressions in Java} -artikkelin mukaan tavallisen
471  tekstimuotoisen lähdekoodin jäsentäminen \engl{parsing} koostuu yleensä  tekstimuotoisen lähdekoodin jäsentäminen \engl{parsing} koostuu yleensä
# Line 413  kieliopin mukaisessa järjestyksessä. Sit Line 476  kieliopin mukaisessa järjestyksessä. Sit
476  tunnistetaan muuttujien ja funktioiden nimet sekä muut sanat. Vasta sen jälkeen  tunnistetaan muuttujien ja funktioiden nimet sekä muut sanat. Vasta sen jälkeen
477  ollaan valmiita suorittamaan lausekkeen mukainen toiminto tai esimerkiksi  ollaan valmiita suorittamaan lausekkeen mukainen toiminto tai esimerkiksi
478  kääntämään lauseke sitä vastaavaksi konekielikoodiksi.  kääntämään lauseke sitä vastaavaksi konekielikoodiksi.
479  \viit{Berg 1999}  [Berg 1999]
480    
481  Benjamin Fallensteinin kehittämä Gzz-ohjelmassa toimiva funktionaalinen  Benjamin Fallensteinin kehittämä Gzz-ohjelmassa toimiva funktionaalinen
482  ohjelmointikieli Clasm on huomattavasti tehokkaampi jäsennettävä:  ohjelmointikieli Clasm on huomattavasti tehokkaampi jäsennettävä:
483  Kaikki kielen \hyp{merkitykselliset palaset} ovat Gzz-ohjelman rakenteessa  Kaikki kielen \hyp{merkitykselliset palaset} ovat Gzz-ohjelman rakenteessa
484  omina soluinaan. Funktion para\-metrejä ei tarvitse laittaa sulkeiden sisään ja  omina soluinaan. Funktion para\-metrejä ei tarvitse laittaa sulkeiden sisään
485  erottaa toisistaan pilkulla, vaan ne liitetään funktiokutsuun soluina  ja erottaa toisistaan pilkulla, vaan ne liitetään funktiokutsuun soluina
486  tiettyä ulottuvuutta pitkin. Ohjelman rakenteen kuvaamiseen ei ylipäätään  tiettyä ulottuvuutta pitkin. Ohjelman rakenteen kuvaamiseen ei ylipäätään
487  tarvita mitään erikoismerkkejä, koska ohjelma alunperinkin kootaan  tarvita mitään erikoismerkkejä, koska ohjelma alunperinkin kootaan
488  \hyp{rakenteena}. Kielen komentoja ja funktioita käytetään kloonaamalla niitä  \hyp{rakenteena}. Kielen komentoja ja funktioita käytetään kloonaamalla niitä
489  tarkoittavia soluja lähdekoodiin. Komentoja ja funktioita ei tarvitse tunnistaa  tarkoittavia soluja lähdekoodiin. Komentoja ja funktioita ei tarvitse
490  hitaasti vertailemalla merkkijonoja, vaan riittää vertailla solujen yhteyksiä  tunnistaa hitaasti vertailemalla merkkijonoja, vaan riittää vertailla solujen
491  tietyillä ulottuvuuksilla, sekä solujen tunnisteita.  yhteyksiä tietyillä ulottuvuuksilla, sekä solujen tunnisteita.
492    
493    \begin{figure}
494    \begin{center}
495    \includegraphics{clasm}
496    \end{center}
497    \caption{Kuvitteellinen Clasm-ohjelmointikielen funktio ja sama C-kielellä.}
498    \end{figure}
499    
500  %-----------------------------------------------------------------------------  %-----------------------------------------------------------------------------
501    
502  \pagebreak\subsection{Visuaalinen oliokirjasto Vob}  \section{Visuaalinen oliokirjasto Vob}
503    
504    
505    
506  Vob (\hyp{\emph{Visual Object}}) -kirjaston tehtävä on helpottaa graafisten  Vob (\hyp{\emph{Visual Object}}) -kirjaston tehtävä on helpottaa graafisten
507  käyttöliittymien ohjelmoijien työtä parin käyttäjää miellyttävän ominaisuuden  käyttöliittymien ohjelmoijien työtä parin käyttäjää miellyttävän ominaisuuden
# Line 439  katsotaan olevan kaksiulotteinen näkymä, Line 511  katsotaan olevan kaksiulotteinen näkymä,
511  visuaalisia olioita, joilla on määrätty koko ja sijainti. Jokaiselle vobille  visuaalisia olioita, joilla on määrätty koko ja sijainti. Jokaiselle vobille
512  annetaan tunniste. Kahden vobin, joilla on sama tunniste, katsotaan olevan  annetaan tunniste. Kahden vobin, joilla on sama tunniste, katsotaan olevan
513  \hyp{saman tiedon} eri visuaalisia ilmentymiä.  \hyp{saman tiedon} eri visuaalisia ilmentymiä.
514    [Lukka,Parkkinen,Ruohonen,Fallenstein 2001]
515    
516  Viivanpiirrossa etsitään siis näkymästä kaikki vobit, joilla on sama tunniste,  Viivanpiirrossa etsitään siis näkymästä kaikki vobit, joilla on sama tunniste,
517  ja piirretään niiden välille viivat. Animoitaessa kahden näkymän välillä  ja piirretään niiden välille viivat. Animoitaessa kahden näkymän välillä
# Line 460  joiden alku- tai loppupää on hiiren osoi Line 533  joiden alku- tai loppupää on hiiren osoi
533  voimakkaampina. Mitä kauempana viivat ovat osoittimesta, sitä himmeämpänä ne  voimakkaampina. Mitä kauempana viivat ovat osoittimesta, sitä himmeämpänä ne
534  näkyvät, ja tarpeeksi kaukana niitä ei piirretä enää lainkaan.  näkyvät, ja tarpeeksi kaukana niitä ei piirretä enää lainkaan.
535    
536  \viit{Lukka,Parkkinen,Ruohonen,Fallenstein 2001}  
537    
538  %-----------------------------------------------------------------------------  %-----------------------------------------------------------------------------
539    
540  \pagebreak\subsection{Storm}  \section{Storm}
541    
542  Xanalogisen rakenteen yhtenäisyyden kannalta on olennaista, että järjestelmään  Xanalogisen rakenteen yhtenäisyyden kannalta on olennaista, että järjestelmään
543  jul\-kaistut dokumentit eivät katoa, sillä niihin on saatettu tehdä viittauksia  jul\-kaistut dokumentit eivät katoa, sillä niihin on saatettu tehdä viittauksia
# Line 477  dokumentteja pysyvästi. Gzz-ohjelmas\-sa Line 550  dokumentteja pysyvästi. Gzz-ohjelmas\-sa
550  Palvelimilla ei ole hallitsevaa keskuspalvelinta, vaan ne toimivat  Palvelimilla ei ole hallitsevaa keskuspalvelinta, vaan ne toimivat
551  vertaisverkkona (\emph{\hyp{peer to peer}}).  vertaisverkkona (\emph{\hyp{peer to peer}}).
552    
553  Vastaanottaessaan \hyp{tietopalikan} Storm-palvelin antaa sille globaalisti  Daigle, van Gulik, Iannella ja Faltström määrittelevät URN-nimiavaruuden olevan
554  yksilöivän tunnisteen ja tallettaa sen pysyvästi. Tallessa olevat palikat eivät  kokoelma yksilöiviä tunnisteita. URN-nimiavaruudella itsellään on myös
555  koskaan muutu. Jos dokumentista julkaistaan uusi versio, annetaan palvelimelle  tunniste (NID), joka on URN-tunnisteen ensimmäinen osa, jotta kaikki
556  sellainen tietopalikka, joka sisältää pelkästään muutokset. Siten dokumenttien  URN-osoitteet olisivat maailmanlaajuisesti uniikkeja. Joissain tapauksissa
557  täydellinen versiohistoria on aina saatavilla. Jotta palikoiden sisältöjä ei  nimiavaruuden nimi voi myös tarjota vihjeitä tunnisteen muodon suhteen. ISBN-
558  melko suurella varmuudella todellakaan voisi muuttaa, jokaisen palikan  ja ISSN-koodit ovat perinteisestä julkaisumaailmasta tuttuja
559  tunnisteen osana on SHA-1 tiiviste sen koko sisällöstä.  maailmanlaajuisesti yksilöiviä tunnisteita.
560    
561    Nimiavaruuksia on kolmenlaisia: Kokeellisia, epämuodollisia ja muodollisia.
562    Kokeellisten nimiavaruuksien tunnisteiden yksilöllisyyttä ei ole taattu, sillä
563    sellaisen saa luoda kuka tahansa. Kokeelliset tunnisteet ovat aina
564    muotoa \hyp{{\tt X-<NID>}}. Epämuodollisen nimiavaruuden voi rekisteröidä
565    IANA:lta\footnote{Internet Assigned Numbers Authority,
566    {\tt http://www.iana.org/}.} ja ne ovat muotoa \hyp{{\tt urn-<numero>}}. IANA
567    jakaa numerot järjestyksessä. Kolmas nimiavaruustyyppi on muodollinen, ja sen
568    tunniste voi olla (lähes) mikä tahansa sovelias merkkijono. Tällaiselle
569    tunnisteelle täytyy myös hakea hyväksyntä IANA:lta. [Daigle et al. 1999]
570    
571    Storm-palvelinverkoston tunnisteita varten on hyväksytty epämuodollinen
572    URN-nimiavaruus \hyp{{\tt urn-5}}. Vastaanottaessaan tavujonon, palvelin antaa
573    sille maailmanlaajuisesti yksilöivän tunnisteen ja tallettaa sen pysyvästi.
574    Talletetut tavujonot eivät koskaan muutu, vaan muutokset niiden sisältämiin
575    rakenteisiin tapahtuvat siten, että palvelimelle annetaan tavujono, joka
576    sisältää pelkät muutokset. Tästä johtuen kaikkien järjestelmässä olevien
577    dokumenttien täydellinen versiohistoria on aina tallessa.
578    
579    Standardi- ja teknologiainstituutti NIST\footnote{National Institute of
580    Standards and Technology, {\tt http://www.nist.gov/}.} määrittelee SHA-1
581    algoritmin dokumentissa \hyp{Secure Hash Standard}. Algoritmi tuottaa mistä
582    tahansa alle $2^{64}$-bittisestä viestistä 160-bittisen tiivisteen. Dokumentin
583    mukaan on laskennallisesti mahdotonta saada selville viesti annetun tiivisteen
584    perusteella, tai löytää kaksi erilaista viestiä, jotka tuottaisivat saman
585    tiivisteen. [NIST 1995]
586    
587    Kuten Lukka ja Fallenstein toteavat artikkelissaan \hyp{Freenet-like GUIDs for
588    Implementing Xanalogical Hypertext}, SHA-1 tiivisteet sopivat hyvin
589    muuttumattomien tavujonojen tunnisteiksi vertaisverkossa, sillä niiden
590    uniikkiuden ansiosta palvelimet voivat jakaa niitä ilman keskitettyä
591    tunnisteiden hallintaa. Samaa menetelmää tunnisteiden jakamiseen käytetään siis
592    Freenet-vertaisverkossa. [Lukka, Fallenstein 2002]
593    
 Tunnisteita varten on varattu epäformaali (informaalinen?) URN-nimiavaruus  
 urn-5.  
594    
 \p{mikä on urn tms.}  
595    
596  %-----------------------------------------------------------------------------  %-----------------------------------------------------------------------------
597    
598  \pagebreak\section{Vuorovaikutteiset esitykset}  \chapter{Vuorovaikutteiset esitykset}
599    
600    \begin{quote}
601    \hyp{Tietokoneohjelmien suunnittelun tekniikka on monilla hallussa, mutta vain
602    harvat ymmärtävät asiaa syvemmin. Tietokoneohjelma koostuu kasasta keksittyjä
603    ra\-kenteita, joita keksityt säännöt pitävät järjestyksessä. Tämä keksitty
604    maailma täytyy saada esitettyä sen ihmisen mieleen, joka sitä joutuu
605    käyttämään. Kyseinen tehtävä muistuttaa enemmän taiteellista performanssia tai
606    elokuvantekoa, kuin matematiikan kaavojen opettamista.}
607    \flushright{Ted Nelson, \hyp{The Future of Information}, 1997}
608    \end{quote}
609    \bigskip
610    
611  Xanaloginen järjestelmä on suunniteltu ennen kaikkea kirjallisuutta silmällä  Xanaloginen järjestelmä on suunniteltu ennen kaikkea kirjallisuutta silmällä
612  pitäen, mutta on selvää, että järjestelmän on toivottu kantavan muutakin  pitäen, mutta on selvää, että järjestelmän on toivottu kantavan muutakin
613  \hyp{hypermediaa}. Taidan jättää tutkimatta sen polttavan kysymyksen, miten  \hyp{hypermediaa}.
614  lukemattomat nykyään olemassa olevat tallenteet saataisiin tuotua  
615  \hyp{inhimillisille syötteille} tarkoitettuun järjestelmään, ja keskityn  Artikkelissa \hyp{Authoring Structured Multimedia Documents} Cecile Roisin on
616  siihen, miten järjestelmä toimisi uusien teosten suunnittelualustana ja  keksinyt rakenteisten dokumenttien tutkimiseen neljä erilaista tapaa, joita
617  julkaisumenetelmänä.  hän kutsuu \hyp{ulottuvuuksiksi}. Loogisella ulottuvuudella dokumentit
618    rakentuvat luvuista, näytöksistä, kappaleista, jne. Navigaatio-ulottuvuudella
619    on hypertekstilinkkejä ja muita toimintoja. Tila-ulottuvuudella rakenne
620    muodostuu sivujaosta, tyylimäärittelyistä, jne. Sillä siis määritellään, miten
621    dokumentti täyttää jonkin fyysisen tilan, kuten paperiarkin, jos se sellaiselle
622    tulostetaan. Aikaulottuvuudella rakenne on multimediaelementtien ajastusta,
623    yms. [Roisin 1998]
624    
625    Brad Myers on luetellut muutamia määreitä, joita voi käyttää arvioitaessa miten
626    hyvin käyttöliittymän suunnitteluun tarkoitettu työkalu toteuttaa tehtävänsä.
627    Näitä ovat \hyp{syvyys} (miten suuren osan käyttöliittymästä
628    työkalulla saa tehtyä?), \hyp{leveys} (kuinka monen tyyppisiä
629    erilaisia käyttöliittymiä työkalulla voi tehdä?), siirrettävyys,
630    helppokäyttöisyys, tehokkuus, hinta, luotettavuus, asiakastuki,
631    sekä aikaansaatavien käyttöliittymien laatu ja tehokkuus. [Myers 1995, 35]
632    
633    On kenties \hyp{epäreilua} soveltaa yksittäisten suunnittelutyökalujen
634    arviointiin tarkoitettuja määreitä Xanalogisen järjestelmän kaltaiseen
635    utopiaan, mutta
636    
637  \subsection{Multimedia}  Periaatteessa Gzz-ohjelmaan toteutettavassa käyttöliittymäeditorissa
638    \hyp{syvyyden} ei pitäisi koitua ongelmaksi, sillä työkalun käyttäjälle pitäisi
639    olla aina helppoa tarjota mahdollisuus esimerkiksi Clasm-kielisten funktioiden
640    käyttämiseen, ja Clasm-kielellä taas voi muokata koko avaruutta.
641    
642  \subsection{Säteenseuranta}  Leveys. Kuinka monenlaisia käyttöliittymätyylejä työkalulla voi tehdä?
643    
644    Siirettävyyden suhteen kaikkien Gzz-ohjelmaan toteutettavien käyttöliittymien
645    pitäisi olla sikäli hyvässä asemassa, että Javalla tehty Gzz-ohjelma on
646    periaatteessa hyvin siirrettävä.
647    
648    Helppokäyttöisyys.
649    
650    Tehokkuus.
651    
652    Aikaansaatavien käyttöliittymien laatu. Auttaako työkalu suunnittelijaa
653    tekemään parempia käyttöliittymiä?
654    
655    Aikaansaatavien käyttöliittymien tehokkuus.
656    
657    Hinta. Jos Gzz-ohjelmaan toteutettavalla käyttöliittymätyökalulla on
658    jokin hinta, sen on lähes pakosti oltava suhteellisen pieni mikromaksu, jonka
659    maksaminen on helppoa. Työkalun käyttöön kuluva raha pitäisi olla myös helppoa
660    ansaita takaisin, määräämällä tuotetuille käyttöliittymille vastaavanlainen
661    mikromaksu.
662    
663    Luotettavuus ja asiakastuki.
664    
665    \section{Multimedia}
666    
667    \section{Säteenseuranta}
668    
669  \p{raytracerin toiminta kaavoja myöten :-/}  \p{raytracerin toiminta kaavoja myöten :-/}
670    
671  \subsection{Keyframe-animaatio}  \section{Keyframe-animaatio}
672    
673    %-----------------------------------------------------------------------------
674    
675    \parindent 0pt
676    \newcommand{\url}[1]{Saatavilla WWW-muodossa.
677    
678  \pagebreak\addcontentsline{toc}{section}{Lähteet}  <URL:~{\tt http://#1}>}
679    
680  \def\refname{Lähteet}  \begin{flushleft}
681    
682  \begin{thebibliography}{88}  \begin{thebibliography}{8}
683  \end{thebibliography}  \end{thebibliography}
684    
685  %Berners-Lee,~Tim \& Hendler, James \& Lassila, Ora: \hyp{The Semantic Web},  Berg,~Cliff: \hyp{Parsing Expressions in Java},
686  %       \emph{The Scientific American} May 2001, ISSN 0036-8733, Scientific American  \emph{Dr.~Dobb's Journal} January 1999, ISSN 1044-789X, CMP Media Inc., 1999.
687  %Inc., 2001.  
688  %  \url{www.ddj.com/documents/s=907/ddj9901e/9901e.htm}
689  %       \url{www.scientificamerican.com/2001/0501issue/0501berners-lee.html}  
690  %(Viitattu  30.5.2002)  (Viitattu 30.5.2002)
691    
692  \bigskip  \bigskip
693    
694  Berg,~Cliff: \hyp{Parsing Expressions in Java},  Bush,~Vannevar: \hyp{As We May Think},
695          \emph{Dr.~Dobb's Journal} January 1999, ISSN 1044-789X, CMP Media Inc., 1999.  \emph{Atlantic Montly} July 1945, Volume 176, No. 1; 101-108.
696    
697          \url{www.ddj.com/documents/s=907/ddj9901e/9901e.htm} (Viitattu 30.5.2002)  \url{www.theatlantic.com/unbound/flashbks/computer/bushf.htm}
698    
699    (Viitattu 30.5.2002)
700    
701  \bigskip  \bigskip
702    
703  %Bush,~Vannevar: \hyp{As We May Think}, \emph{Atlantic Montly} July 1945,  Daigle, Leslie L.; van Gulik, Dirk-Willem; Iannella, Renato; Faltström, Patrik:
704  %Volume  176, No. 1; 101-108.  \hyp{URN Namespace Definition Mechanisms}, RFC 2611, 1999.
705  %  
706  %       \url{www.theatlantic.com/unbound/flashbks/computer/bushf.htm} (Viitattu  \url{www.ietf.org/rfc/rfc2611.txt}
707  % 30.5.2002)  
708    (Viitattu 15.10.2002)
709    
710  \bigskip  \bigskip
711    
712  %Gamma,~Erich; Helm,~Richard; Johnson,~Ralph; Vlissides,~John:  Dannenberg, Roger B.: \hyp{Remote Access to Interactive Media}, SPIE, Vol.
713  %       \emph{Design Patterns: Elements of Reusable Object-Oriented Software},  1785, \emph{Enabling Technologies for High-Bandwidth Applications, 230-237},
714  %       ISBN 0-201-63361-2, Addison-Wesley, 1994.  1992.
715    
716    \url{citeseer.nj.nec.com/dannenberg93remote.html}
717    
718    (Viitattu 14.10.2002)
719    
720  \bigskip  \bigskip
721    
722  %Griffin,~Scott: \emph{Internet Pioneers} 2000.  Jacob,~Robert J.K.:
723  %  \hyp{User Interfaces},
724  %       \url{www.ibiblio.org/pioneers/} (Viitattu 30.5.2002)  \emph{Encyclopedia of Computer Science, Fourth Edition},
725    International Thomson Computer Press, 1998.
726    
727    \url{citeseer.nj.nec.com/jacob98user.html}
728    
729    (Viitattu 13.10.2002)
730    
731    \bigskip
732    
733    Kordsmeier,~William; Gatlin-Watts,~Rebecca; Arn,~Joseph V.:
734    \hyp{University administrators' understanding of multimedia copyright
735    guidelines.},
736    \emph{Educational Technology {\&} Society volume 3(1)}, ISSN 1436-4522,
737    Int. Forum of Educ. Technol. {\&} Society 2000.
738    \url{citeseer.nj.nec.com/kordsmeier01university.html}
739    
740    (Viitattu 3.9.2002)
741    
742    \bigskip
743    
744    von Lohmann, Fred:
745    \emph{Unintended Consequences - Three Years under the DMCA}.
746    Electronic Frontier Foundation, 2002.
747    \url{www.eff.org/IP/DMCA/20020503\_dmca\_consequences.pdf}
748    
749    (Viitattu 21.10.2002)
750    
751    \bigskip
752    
753    Lukka,~Tuomas J.; Fallenstein,~Benjamin:
754    \hyp{Freenet-like GUIDs for implementing xanalogical hypertext},
755    \emph{Proceedings of the thirteenth conference on Hypertext and hypermedia},
756    New York, ACM Press, 2002.
757    
758  \bigskip  \bigskip
759    
760  Lukka,~Tuomas J.; Parkkinen,~Vesa; Ruohonen,~Rauli; Fallenstein,~Benjamin:  Lukka,~Tuomas J.; Parkkinen,~Vesa; Ruohonen,~Rauli; Fallenstein,~Benjamin:
761          \emph{Vobs: a framework for pervasive animation/morphing and connectivity},  \emph{Vobs: a framework for pervasive animation/morphing and connectivity},
762   2001.  2001.
763    
764    \bigskip
765    
766    Myers, Brad A.:
767    \hyp{User interface software tools},
768    \emph{ACM Transactions on Computer-Human Interaction Volume 2(1)},
769    1995.
770    
771    \url{citeseer.nj.nec.com/myers93user.html}
772    
773    (Viitattu 14.10.2002)
774    
775  \bigskip  \bigskip
776    
777  Nelson,~Theodor Holm: \emph{Literary Machines 93.1}. Sausalito, Mindful Press,  Nelson,~Theodor Holm:
778   1993.  \emph{Literary Machines 93.1}.
779    Sausalito, Mindful Press, 1993.
780    
781  \bigskip  \bigskip
782    
783  Nelson,~Theodor Holm: \emph{The Future Of Information}. Tokio, ASCII  Nelson,~Theodor Holm:
784   Corporation, 1997.  \emph{The Future Of Information}.
785    Tokio, ASCII  Corporation, 1997.
786    
787  \bigskip  \bigskip
788    
789  Nelson,~Theodor Holm: \hyp{Xanalogical structure, needed now more than ever:  Nelson,~Theodor Holm:
790          parallel documents, deep links to content, deep versioning, and deep re-use},  \hyp{Xanalogical structure, needed now more than ever:
791          \emph{ACM Computing Surveys volume 31}, 1999.  parallel documents, deep links to content, deep versioning, and deep re-use},
792    \emph{ACM Computing Surveys volume 31}, 1999.
793    
794          \url{www.acm.org/pubs/citations/journals/surveys/1999-31-4es/  \url{www.acm.org/pubs/citations/journals/surveys/1999-31-4es/
795    
796          a33-nelson/} (Viitattu 30.5.2002)  a33-nelson/} (Viitattu 30.5.2002)
797    
798  \bigskip  \bigskip
799    
800  Nelson,~Theodor Holm: Luentosarja Jyväskylän Yliopistossa:  Nelson,~Theodor Holm: Luentosarja Jyväskylän Yliopistossa:
801          \hyp{Intertwingularity - The structure of software and ideas},  \hyp{Intertwingularity - The structure of software and ideas},
802          \hyp{Tomorrow's interactive media:  Different and yet the same},  \hyp{Tomorrow's interactive media:  Different and yet the same},
803          \hyp{The software director as political animal}. 29.8.-31.8.2000.  \hyp{The software director as political animal}. 29.8.-31.8.2000.
804    
805  \bigskip  \bigskip
806    
807  %Stallman,~Richard: Luentosarja FinnCon-Baltcon 2001 -konferenssissa:  Nielsen,~Jakob:
808  %       \hyp{Free Software}. 14.7.-15.7.2001.  \emph{Multimedia and Hypertext: The Internet and Beyond}.
809    Boston, AP Professional, 1995.
810    
811    \url{http://www.useit.com/jakob/mmhtbook.html}
812    
813    (Viitattu 13.10.2002)
814    
815  \bigskip  \bigskip
816    
817  %Wedeles,~Lauren: \hyp{Prof.Nelson Talk: Analyzes P.R.I.D.E.}  National Institute of Standards and Technology:
818  %       (Nelsonin luennolta\-  \hyp{Secure Hash Standard},
819  %       \hyp{Computers, Creativity and the Nature of the Written Word}.)  \emph{Federal Information Processing Standards Publications 180-1}, 1995.
820  %       \emph{Vassar Miscellany News} February 1965.  
821  %  \bigskip
822  %       \url{iberia.vassar.edu/\~{ }mijoyce/MiscNews\_Feb65.html}  
823    Roisin, Cecile: \hyp{Authoring Structured Multimedia Documents},
824    \emph{Conference on Current Trends in Theory and Practice of Informatics},
825    222-239, 1998.
826    
827    \url{citeseer.nj.nec.com/roisin98authoring.html}
828    
829    %Berners-Lee,~Tim \& Hendler, James \& Lassila, Ora: \hyp{The Semantic Web},
830    %       \emph{The Scientific American} May 2001, ISSN 0036-8733, Scientific American
831    %Inc., 2001.
832  %  %
833  %       (Viitattu 30.5.2002)  %       \url{www.scientificamerican.com/2001/0501issue/0501berners-lee.html}
834    %(Viitattu  30.5.2002)
835    
836    \bigskip
837    
838    %Gamma,~Erich; Helm,~Richard; Johnson,~Ralph; Vlissides,~John:
839    %       \emph{Design Patterns: Elements of Reusable Object-Oriented Software},
840    %       ISBN 0-201-63361-2, Addison-Wesley, 1994.
841    
842    \bigskip
843    
844    %Stallman,~Richard: Luentosarja FinnCon-Baltcon 2001 -konferenssissa:
845    %       \hyp{Free Software}. 14.7.-15.7.2001.
846    
847  \bigskip  \bigskip
848    
849    \end{flushleft}
850    
851    \begin{appendix}
852    \chapter{Liitokset}
853    \end{appendix}
854    
855  \end{document}  \end{document}

Legend:
Removed from v.1.1  
changed lines
  Added in v.1.2

savannah-hackers-public@gnu.org
ViewVC Help
Powered by ViewVC 1.1.26