1 |
%----------------------------------------------------------------------------- |
%----------------------------------------------------------------------------- |
2 |
|
|
3 |
\documentclass[a4paper,titlepage,12pt]{gradu} |
\documentclass[]{gradu2} |
4 |
|
|
5 |
%----------------------------------------------------------------------------- |
%----------------------------------------------------------------------------- |
6 |
|
|
7 |
\usepackage[T1]{fontenc} |
\selectlanguage{finnish} |
8 |
\usepackage[latin1]{inputenc} |
|
|
\usepackage[finnish]{babel} |
|
|
\usepackage{palatcm} |
|
9 |
\usepackage{amsmath} |
\usepackage{amsmath} |
10 |
\usepackage{amsfonts} |
\usepackage{amsfonts} |
11 |
\usepackage{graphicx} |
\usepackage{graphicx} |
|
\usepackage{color} |
|
12 |
\usepackage{array} |
\usepackage{array} |
13 |
\usepackage{multirow} |
\usepackage{multirow} |
14 |
|
|
15 |
\newcommand{\zigzag}{Zig\-Zag\texttrademark} |
\newcommand{\zigzag}{Zig\-Zag\texttrademark} |
16 |
\newcommand{\xanadu}{Xanadu$^{\circledR}$} |
\newcommand{\xanadu}{Xanadu$^{\circledR}$} |
17 |
\newcommand{\engl}[1]{(engl. \emph{#1})} |
\newcommand{\engl}[1]{(engl. \emph{#1})} |
|
\newcommand{\url}[1]{Saatavilla WWW-muodossa. |
|
|
|
|
|
<URL:~{\tt http://#1}>} |
|
18 |
\newcommand{\hyp}[1]{``#1''} |
\newcommand{\hyp}[1]{``#1''} |
19 |
\newcommand{\kuva}[1]{(kuva~\ref{#1})} |
\newcommand{\p}[1]{{\tiny #1}} |
|
\newcommand{\viit}[1]{{\tt [#1]}} |
|
|
\newcommand{\p}[1]{\color{red}{\tt #1}\color{black}} |
|
|
|
|
|
\newcommand{\termi}[1]{\begin{minipage}{0.3\textwidth}\begin{flushleft} |
|
|
{\bf #1} |
|
|
\end{flushleft}\end{minipage} } |
|
|
\newcommand{\selitys}[1]{\begin{minipage}{0.7\textwidth}\begin{flushleft} |
|
|
#1 |
|
|
\end{flushleft}\end{minipage} } |
|
|
|
|
|
|
|
|
\linespread{1.24} |
|
20 |
|
|
21 |
\begin{document} |
\title{ |
22 |
|
Digitaalisten esitysten julkaiseminen |
23 |
%*********************** |
Gzz-hyperrakenneohjelmalla |
|
% Kansilehti |
|
|
%*********************** |
|
|
\titlepage |
|
|
\vspace*{7truecm} |
|
|
\centerline{\bf Tero Mäyränen} |
|
|
\vspace{2truecm} |
|
|
|
|
|
\centerline{ |
|
|
\begin{minipage}{0.85\textwidth} |
|
|
\large \bf Vuorovaikutteisten digitaalisten esitysten |
|
|
julkaiseminen Gzz-hyperrakenneohjelmalla |
|
|
\end{minipage} |
|
24 |
} |
} |
25 |
|
|
26 |
\vspace{4truecm} {\parindent9truecm\parskip0pt |
\translatedtitle{ |
27 |
Tietotekniikan\par |
Publishing digital media with the Gzz hyperstructure program |
|
pro gradu -tutkielma\par |
|
|
$\alpha$-vedos 2.9.2002 |
|
28 |
} |
} |
29 |
|
|
30 |
\vfill \centerline{\large\bf Jyväskylän yliopisto} |
\author{Tero Mäyränen} |
31 |
\centerline{\bf Tietotekniikan laitos} |
\linja{Ohjelmistotekniikka} |
32 |
\endtitlepage |
\avainsanat{Gzz, \zigzag, \xanadu} |
33 |
|
\keywords{Gzz, \zigzag, \xanadu} |
34 |
%*********************** |
\yhteystiedot{puh. 050-3267070} |
|
% sisällysluettelo |
|
|
%*********************** |
|
|
\titlepage |
|
|
\tableofcontents |
|
|
\endtitlepage |
|
|
|
|
|
%*********************** |
|
|
% tiivistelmä |
|
|
%*********************** |
|
|
\addcontentsline{toc}{section}{Tiivistelmä / Abstract} |
|
|
\subsection*{Tiivistelmä} |
|
35 |
|
|
36 |
|
\tiivistelma{ |
37 |
Tämä tutkielma sisältää katsauksen \xanadu-julkaisujärjestelmään, |
Tämä tutkielma sisältää katsauksen \xanadu-julkaisujärjestelmään, |
38 |
\zigzag- hyperrakenteeseen ja Jyväskylän Yliopiston Hyperstructure Groupin |
\zigzag- hyperrakenteeseen ja Jyväskylän Yliopiston Hyperstructure Groupin |
39 |
Gzz-ohjelmaan, sekä pohdiskelua mahdollisuuksista, joita ne tuovat |
Gzz-ohjelmaan, sekä pohdiskelua mahdollisuuksista, joita ne tuovat |
40 |
vuorovaikutteisten digitaalisten esitysten jul\-kai\-se\-mi\-seen. |
vuorovaikutteisten digitaalisten esitysten jul\-kai\-se\-mi\-seen. |
41 |
|
} |
42 |
\p{lisää lisää} |
\abstract{ |
|
|
|
|
\bigskip |
|
|
\subsection*{Abstract} |
|
|
|
|
43 |
This is an overview of the \xanadu~publishing system and project, the |
This is an overview of the \xanadu~publishing system and project, the |
44 |
\zigzag-hyperstructure, the Gzz program of the Hyperstructure Group at the |
\zigzag-hyperstructure, the Gzz program of the Hyperstructure Group at the |
45 |
University of Jyväskylä, and a glimpse at their potential usefulness in |
University of Jyväskylä, and a glimpse at their potential usefulness in |
46 |
publishing interactive digital media. |
publishing interactive digital media. |
47 |
|
} |
48 |
|
|
49 |
%----------------------------------------------------------------------------- |
\begin{document} |
50 |
|
|
51 |
|
\mainmatter |
52 |
|
|
53 |
|
\termlist |
54 |
|
|
55 |
\pagebreak |
\newcommand{\termi}[1]{\begin{minipage}{0.3\textwidth}\begin{flushleft} |
56 |
\addcontentsline{toc}{section}{Termien selityksiä} |
{\bf #1} |
57 |
\subsection*{Termien selityksiä} |
\end{flushleft}\end{minipage} } |
58 |
|
\newcommand{\selitys}[1]{\begin{minipage}{0.7\textwidth} |
59 |
|
#1 |
60 |
|
\end{minipage} } |
61 |
|
|
62 |
\begin{tabular}{m{0.3\textwidth}m{0.7\textwidth}} |
\begin{tabular}{m{0.3\textwidth}m{0.7\textwidth}} |
63 |
|
|
64 |
|
\termi{digitaalinen media, multimedia, hypermedia} & |
65 |
|
\selitys{Ted Nelson haukkuu termin \hyp{multimedia} kirjassaan X, sillä |
66 |
|
kyseistä termiä on käytetty jo 1960-luvulla puhuttaessa esityksistä, joissa |
67 |
|
vaihdellaan diakuvia ja soitetaan musiikkia. Hänen mielestään tietokoneella |
68 |
|
tehdyt uudenlaiset esitykset ansaitsevat oman sanan, joten hän käyttää |
69 |
|
mieluummin termiä \hyp{hypermedia}. Puolueettomana käytän itse termiä |
70 |
|
\hyp{digitaalinen media}. |
71 |
|
} \\ \\ |
72 |
|
|
73 |
\termi{\xanadu} & |
\termi{\xanadu} & |
74 |
\selitys{Hypertekstin julkaisujärjestelmä, johon kuuluu versionhallinta, |
\selitys{Hypertekstin julkaisujärjestelmä, johon kuuluu versionhallinta, |
75 |
lainaukset, kaksisuuntaiset linkit sekä julkaisulisenssi, joka sallii kenen |
lainaukset, kaksisuuntaiset linkit sekä julkaisulisenssi, joka sallii kenen |
93 |
|
|
94 |
%----------------------------------------------------------------------------- |
%----------------------------------------------------------------------------- |
95 |
|
|
96 |
\pagebreak\section{Johdanto} |
\chapter{Johdanto} |
97 |
|
|
98 |
\p{Johdanto pyrkii vastaamaan ainakin seuraaviin kysymyksiin: Mitä tutkin ja |
\p{Johdanto pyrkii vastaamaan ainakin seuraaviin kysymyksiin: Mitä tutkin ja |
99 |
miksi?} |
miksi?} |
126 |
|
|
127 |
Kirjassaan \hyp{Literary Machines 93.1} Nelson esittelee \xanadu-projektia |
Kirjassaan \hyp{Literary Machines 93.1} Nelson esittelee \xanadu-projektia |
128 |
menemättä teknisiin yksityiskohtiin, sillä siitä piti tulla kaupallinen |
menemättä teknisiin yksityiskohtiin, sillä siitä piti tulla kaupallinen |
129 |
tuote \viit{Nelson 1993}. Kirjan ensimmäinen painos on jo vuodelta 1981. |
tuote. [Nelson 1993] Kirjan ensimmäinen painos on jo vuodelta 1981. |
130 |
\hyp{The Future Of Information} -kirjassa hän esittelee Xanadu-järjestelmän |
\hyp{The Future Of Information} -kirjassa hän esittelee Xanadu-järjestelmän |
131 |
perusteellisemmin ja yksityiskohtaisemmin, sillä sen julkaisun aikaan hän oli |
perusteellisemmin ja yksityiskohtaisemmin, sillä sen julkaisun aikaan hän oli |
132 |
hankkinut nimen ja suunnitelmien oikeudet itselleen \viit{Nelson 1997, 3}. |
hankkinut nimen ja suunnitelmien oikeudet itselleen. [Nelson 1997, 39] |
|
|
|
|
\pagebreak\p{kaikki filosofialäppä johdantoon?} |
|
133 |
|
|
134 |
Nelsonin mielestä tietokoneen päätehtävän tulisi olla yhteyksien ylläpitäminen |
Nelsonin mielestä tietokoneen päätehtävän tulisi olla yhteyksien ylläpitäminen |
135 |
- eikä pelkästään niin, että hypertekstisivut osoittavat yksisuuntaisesti |
- eikä pelkästään niin, että hypertekstisivut osoittavat yksisuuntaisesti |
139 |
viivoja tulee liian tiheään, ja uusien asioiden ja yhteyksien ilmestyessä |
viivoja tulee liian tiheään, ja uusien asioiden ja yhteyksien ilmestyessä |
140 |
vanhoja pitäisi siirrellä. Tietokoneen ruudulla on kuitenkin mahdollista |
vanhoja pitäisi siirrellä. Tietokoneen ruudulla on kuitenkin mahdollista |
141 |
visualisoida tuhansia viivoja, jotka pysyvät kiinni asioissa myös niiden |
visualisoida tuhansia viivoja, jotka pysyvät kiinni asioissa myös niiden |
142 |
liikkuessa. \viit{Nelson 1997, 21} |
liikkuessa. [Nelson 1997, 21] |
143 |
|
|
144 |
Nelson uskoo, että monet nykyajan rakenteet käyvät järkeen vain pienessä |
Nelson uskoo, että monet nykyajan rakenteet käyvät järkeen vain pienessä |
145 |
mittakaavassa, ja käyvät mahdottomiksi hallita kasvaessaan. Esimerkiksi |
mittakaavassa, ja käyvät mahdottomiksi hallita kasvaessaan. Esimerkiksi |
150 |
Jättimäiseen mittaan kasvanut World Wide Web perustuu myös sellaiseen |
Jättimäiseen mittaan kasvanut World Wide Web perustuu myös sellaiseen |
151 |
yksisuuntaiseen hypertekstijärjestelmään, jota voi hallita vain pienessä |
yksisuuntaiseen hypertekstijärjestelmään, jota voi hallita vain pienessä |
152 |
mittakaavassa. Se ei pysy nyt ollenkaan koossa, kun useat toisistaan erillään |
mittakaavassa. Se ei pysy nyt ollenkaan koossa, kun useat toisistaan erillään |
153 |
hallinnoitavat sivut yrittävät viitata toisiinsa. \viit{Nelson 1997, 25} |
hallinnoitavat sivut yrittävät viitata toisiinsa. [Nelson 1997, 25] |
154 |
|
|
155 |
Nykyajan tekstinkäsittelyssä jokainen erillinen teksti piilotetaan |
Nykyajan tekstinkäsittelyssä jokainen erillinen teksti piilotetaan |
156 |
\hyp{suljettuun} tiedostoon, jolle on pakko antaa nimi. Tiedoston sisältämää |
\hyp{suljettuun} tiedostoon, jolle on pakko antaa nimi. Tiedoston sisältämää |
158 |
muualta. Tekstiä voi kopioida toisesta tiedostosta, mutta yhteys tekstin |
muualta. Tekstiä voi kopioida toisesta tiedostosta, mutta yhteys tekstin |
159 |
alkuperään katoaa välittömästi. Jos kyseessä on ns. nykyinen |
alkuperään katoaa välittömästi. Jos kyseessä on ns. nykyinen |
160 |
\hyp{hyperteksti}, toiseen tiedostoon voi viitata sen nimen perusteella, |
\hyp{hyperteksti}, toiseen tiedostoon voi viitata sen nimen perusteella, |
161 |
ja jos tiedoston nimi muuttuu, yhteys katoaa. \viit{Nelson 1997, 39-40} |
ja jos tiedoston nimi muuttuu, yhteys katoaa. [Nelson 1997, 39-40] |
162 |
|
|
163 |
Nelsonin käsityksen mukaan tietokoneohjelmien suunnittelun tekniikka on |
Robert Jacobin mukaan käyttöliittymän suunnittelu alkaa tehtävän analyysillä. |
164 |
monilla hallussa, mutta vain harvat ymmärtävät asiaa syvemmin. |
Suunnittelijalla täytyy olla käsitys käyttäjän tehtävistä ja ongelmista, joita |
165 |
Tietokoneohjelmassa on kasa keksittyjä ra\-kenteita, joita keksityt säännöt |
hän aikoo suunniteltavan ohjelman avulla ratkaista. Käyttöliittymä tulisi |
166 |
pitävät järjestyksessä. Tämä keksitty maailma täytyy saada esitettyä sen |
suunnitella käyttäjän terminologian ja sen mukaan, mitä hän kokee |
167 |
ihmisen mieleen, joka sitä joutuu käyttämään. Kyseinen tehtävä muistuttaa |
tarvitsevansa, eikä ohjelmoijan käsitysten mukaan. Hyvä |
168 |
enemmän taiteellista performanssia tai elokuvantekoa, kuin matematiikan |
käyttöliittymäsuunnittelija ottaa huomioon käyttäjän mahdollisuudet ja |
169 |
kaavojen opettamista. \viit{Nelson 1997, 26} |
rajoitteet, eikä ajattele tietokoneen rajoitteita. On kriittistä tietää |
170 |
|
käyttäjän työn ja työympäristön luonne. Ohjelman tehtävä voidaan jakaa osiin, |
171 |
Nelson toteaa, että kaikki maailman asiat voi ilmaista tarkasti teknisinä |
jotka jaetaan käyttäjän ja koneen välillä sen mukaan, mitä kummankin |
172 |
tosiasioina. Esimerkiksi autosta voi sanoa, että siinä on mm. neljä pyörää, |
mahdollisuuksista ja rajoitteista tiedetään. [Jacob 1998, 2] |
173 |
moottori, vaihdekeppi ja ratti. Asiat voi kuitenkin kuvailla myös |
|
174 |
\hyp{virtuaalisesti}, eli kuvaillen sitä mitä ne vaikuttavat olevan. Samaisesta |
Nelson toteaa, että kaikki maailman asiat voi kuvailla tarkasti teknisinä |
175 |
autosta voisi sanoa, että sillä pääsee eteen- sekä taaksepäin, ja että sillä |
tosiasioina, tai \hyp{virtuaalisesti}, eli kuvaillen sitä mitä ne vaikuttavat |
176 |
voi kääntyä. Käsivaihteinen auto ei ole yhtä käyttäjäystävällinen kuin |
olevan. Virtuaalisuus koostuu kahdesta osasta, jotka ovat asian käsitteellinen |
177 |
automaattivaihteinen, koska käyttäjä on yleensä enemmän kiinnostunut siitä, |
toiminta ja tuntuma. Käsitteellinen toiminta on se, mitä ihminen ajattelee |
178 |
että hän pääsee eteenpäin, kuin siitä, että hän voi vaihtaa moottorin ja |
silloin, kun hän tekee jotain kyseisellä asialla. Tuntuma puolestaan tarkoittaa |
179 |
vetoakselin voimanvälityssuhdetta. \viit{Nelson 2000} |
konkreettisempia aistihavaintoja kyseisestä asiasta, sekä niitä eroja, joita |
180 |
|
käyttäjä tietää asialla olevan muihin samankaltaisiin asioihin verrattuna. |
181 |
Nelson jakaa asioiden \hyp{virtuaalisuuden} kahtia: Käsitteelliseen toimintaan |
[Nelson 1997, 27] |
182 |
ja tuntumaan. Jonkin asian käsitteellinen toiminta on se, mitä ihminen |
|
183 |
ajattelee silloin, kun hän tekee jotain kyseisellä asialla. Tuntuma puolestaan |
Jacob jakaa käyttöliittymän suunnittelun neljään tasoon: Käsitteelliseen, |
184 |
tarkoittaa konkreettisempia aistihavaintoja kyseisestä asiasta, sekä niitä |
semanttiseen, syntaktiseen ja leksikaaliseen. Käsitteellisellä tasolla |
185 |
eroja, joita käyttäjä tietää asialla olevan muihin samankaltaisiin asioihin |
ajatellaan niitä peruselementtejä ja mahdollisia toimintoja, jotka käyttäjän |
186 |
verrattuna. \viit{Nelson 1997, 27} |
näkymän alla ovat. Semanttinen taso kuvaa toiminnot, jotka järjestelmä |
187 |
|
suorittaa. Niinpä sen kautta tulevat määritellyksi järjestelmän toiminnalliset |
188 |
|
vaatimukset. Se ei kuitenkaan ota kantaa siihen, miten käyttäjä näitä |
189 |
|
toimintoja kutsuu. Syntaktinen taso kuvaa syötteiden ja paluuarvojen kulkua, |
190 |
|
niin että niistä saadaan aikaan haluttuja toimintoja. Leksikaalinen taso kuvaa |
191 |
|
sitä, miten nämä syötteet ja paluuarvot viime kädessä saadaan aikaan |
192 |
|
järjestelmän alimman tason toiminnoilla. [Jacob 1998, 2] |
193 |
|
|
194 |
Nelson uskoo, että tietokoneohjelmien maailman voi rakentaa kokonaan alusta, |
Nelson uskoo, että tietokoneohjelmien maailman voi rakentaa kokonaan alusta, |
195 |
paremmin kuin se nykyään on suunniteltu. Työläintä on sen maailman |
paremmin kuin se nykyään on suunniteltu, ja työläintä on sen maailman |
196 |
käsitteellisen toiminnan yksityiskohtien suunnitteleminen. Siinä täytyy |
käsitteellisen toiminnan yksityiskohtien suunnitteleminen. Silloin täytyy |
197 |
suunnitella kokonainen kuvitteellinen maailma, rakenteet joista se koostuu, |
suunnitella alusta kokonainen kuvitteellinen maailma, rakenteet joista se |
198 |
sekä säännöt, joiden mukaan rakenteet toimivat. Suunnittelussa tulisi ajatella |
koostuu, sekä säännöt, joiden mukaan rakenteet toimivat. Suunnittelussa tulisi |
199 |
vasta toissijaisesti tietokoneen mekaniikkaa, ja ensisijaisesti rakennetta, |
ajatella vasta toissijaisesti tietokoneen mekaniikkaa, ja ensisijaisesti |
200 |
hyödyllisyyttä, ymmärrettävyyttä ja kuvitteellisen maailman ideoiden |
rakennetta, hyödyllisyyttä, ymmärrettävyyttä ja kuvitteellisen maailman |
201 |
estetiikkaa. Ohjelmiston suunnittelijan huolenaihe on se ympäristö, jonka |
ideoiden estetiikkaa. Ohjelmiston suunnittelijan huolenaihe on se ympäristö, |
202 |
sisään ohjelma sen käyttäjän vangitsee, ja sillä ei tarvitse olla mitään |
jonka sisään ohjelma sen käyttäjän vangitsee, ja sillä ei tarvitse olla mitään |
203 |
tekemistä niiden kaksiulotteisten tiedon muotojen kanssa, joihin olemme |
tekemistä niiden kaksiulotteisten tiedon muotojen kanssa, joihin olemme |
204 |
paperiarkkien, arkistokorttien, kansioiden ja kirjojen maailmassa tottuneet. Ne |
paperiarkkien, arkistokorttien, kansioiden ja kirjojen maailmassa tottuneet. Ne |
205 |
tekniikat, joita ohjelmiston toteuttamiseen tarvitaan, keksitään vasta |
tekniikat, joita ohjelmiston toteuttamiseen tarvitaan, keksitään vasta |
206 |
ympäristön suunnittelun jälkeen. \viit{Nelson 1997, 28-29} |
ympäristön suunnittelun jälkeen. [Nelson 1997, 28-29] |
207 |
|
|
208 |
%----------------------------------------------------------------------------- |
%----------------------------------------------------------------------------- |
209 |
%----------------------------------------------------------------------------- |
%----------------------------------------------------------------------------- |
210 |
%----------------------------------------------------------------------------- |
%----------------------------------------------------------------------------- |
211 |
|
|
212 |
\pagebreak\section{Xanaloginen rakenne} |
\chapter{Xanaloginen rakenne} |
213 |
|
|
214 |
|
\begin{quote} |
215 |
|
\hyp{Valikoimisen ongelman ydin on kuitenkin syvempi kuin se, että kirjastot |
216 |
|
ottavat uusia mekanismeja käyttöön hitaasti, tai että niiden käyttöön ei |
217 |
|
kehitetä laitteita. Vaikeutemme tallenteisiin käsiksi pääsemisessä johtuvat |
218 |
|
suurimmaksi osaksi käyttämiemme järjestysmenetelmien keinotekoisuudesta. Kun |
219 |
|
minkä tahansa tyyppistä tietoa tallennetaan, se laitetaan aakkos- tai |
220 |
|
numerojärjestykseen, ja tieto löytyy (jos löytyy) jäljittämällä |
221 |
|
se siirtymällä alaluokasta alaluokkaan. Tieto voi olla vain yhdessä paikassa, |
222 |
|
ellei siitä tehdä kopioita; sen luokse johtavan polun löytämiseksi tarvitaan |
223 |
|
monimutkaisia sääntöjä. Kun yksi asia on löytynyt, järjestelmästä täytyy nousta |
224 |
|
pois ja mennä taas sisään toista polkua pitkin. |
225 |
|
|
226 |
|
Ihmisen mieli ei toimi siten, vaan assosiaation kautta. Kun sillä on yksi asia |
227 |
|
käsitteillä, se siirtyy seuraavaan mielleyhtymien perusteella, kuten |
228 |
|
aivosolujen verkosto sitä ohjaa. Sillä on tietenkin muitakin ominaispiirteitä; |
229 |
|
harvemmin seuratut polut häipyvät, asiat eivät ole täysin pysyviä, muisti on |
230 |
|
katoavaista. Silti sen toimintanopeus, polkujen kiehtovuus ja mielikuvien |
231 |
|
yksityiskohtaisuus ovat luonnon kunnioitusta herättävin saavutus. |
232 |
|
|
233 |
|
Ihminen ei voi toivoa pystyvänsä täysin kopioimaan mielensä toimintaa |
234 |
|
keinotekoisesti, mutta hänen pitäisi ainakin pystyä oppimaan siitä. Pienessä |
235 |
|
määrin sitä voi jopa parantaa, auttaa muistamaan paremmin. Valikoiminen |
236 |
|
mielleyhtymien, ennemmin kuin järjestyksen perusteella voidaan kenties joskus |
237 |
|
automatisoida. Emme voi ehkä koskaan toivoa saavuttavamme sitä nopeutta, |
238 |
|
jolla mieli seuraa assosiaatioita, mutta pysyvämpiä ja selkeämpiä tallenteita |
239 |
|
meidän pitäisi pystyä tekemään.} |
240 |
|
|
241 |
|
\flushright{Vannevar Bush, \hyp{As We May Think}, The Atlantic Montly, 1945} |
242 |
|
\end{quote} |
243 |
|
\bigskip |
244 |
|
|
245 |
\subsection{Dokumenttien rinnakkaisuus} |
\section{Dokumenttien rinnakkaisuus} |
246 |
|
|
247 |
Kirjallisuudessa ja tieteellisissä julkaisuissa dokumenteilla on |
Kirjallisuudessa ja tieteellisissä julkaisuissa dokumenteilla on |
248 |
monimutkaisempikin rakenne kuin se suoraviivainen tekstimuoto, jossa ne |
monimutkaisempikin rakenne kuin se suoraviivainen tekstimuoto, jossa ne |
249 |
paperille painetaan. Ne ovat itse asiassa monin paikoin \hyp{rinnakkaisia}, ja |
paperille painetaan. Ne ovat itse asiassa monin paikoin \hyp{rinnakkaisia}, ja |
250 |
lainaukset ja lähdeviittaukset ovat vain paperimuotoiseen julkaisuun |
lainaukset ja lähdeviittaukset ovat vain paperimuotoiseen julkaisuun |
251 |
muodostunut tapa esittää näitä dokumenttien rinnakkaisuuksia. |
muodostunut tapa esittää näitä dokumenttien rinnakkaisuuksia. |
252 |
\viit{Nelson 1999} |
[Nelson 1999] |
253 |
|
|
254 |
Kaikki lainaukset ja viittaukset ovat kaksisuuntaisia, eli myös viitattavaan |
Kaikki lainaukset ja viittaukset ovat kaksisuuntaisia, eli myös viitattavaan |
255 |
dokumenttiin lisätään linkki takaisin siihen dokumenttiin, josta viittaus on |
dokumenttiin lisätään linkki takaisin siihen dokumenttiin, josta viittaus on |
256 |
tehty. Niinpä jokaisesta \hyp{alkuperäisestä} dokumentista voidaan |
tehty. Niinpä jokaisesta \hyp{alkuperäisestä} dokumentista voidaan |
257 |
yksinkertaisesti nähdä kaikki sitä lainaavat ja siihen viittaavat dokumentit. |
yksinkertaisesti nähdä kaikki sitä lainaavat ja siihen viittaavat dokumentit. |
258 |
|
|
259 |
\pagebreak\subsection{Uudelleenkäytön salliva julkaisulisenssi} |
\begin{figure} |
260 |
|
\begin{center} |
261 |
Internetin käyttäjien ja musiikin ja elokuvien tekijänoikeuksien haltijoiden |
\includegraphics{xanadu} |
262 |
välillä vallitsee ristiriita: Internetin käyttäjistä monet kuvittelevat |
\end{center} |
263 |
voivansa saada kaiken ilmaiseksi, ja että ahneet levy- ja elokuvateollisuus |
\caption{Xanadu-dokumenttimalli} |
264 |
voivat pärjätä vähemmilläkin voitoilla. Levy- ja elokuvateollisuus puolestaan |
\end{figure} |
265 |
kuvittelevat, että internetin \hyp{piraatit} saadaan kuriin kiristämällä |
|
266 |
lainsäädäntöä. \p{joku anti-DMCA/EUCD-lähde?} Nelson uskoo ristiriidan olevan |
\section{Uudelleenkäytön salliva julkaisulisenssi} |
267 |
ratkaistavissa uudenlaisella julkaisulisenssillä. \viit{Nelson 1999} |
|
268 |
|
Von Lohmann päättelee EFF\footnote{Electronic Frontier Foundation, |
269 |
Laittomasti hankittua sisältöä ei tietenkään voi mitenkään laillisesti |
{\tt http://www.eff.org/}.}-järjestön artikkelissa \hyp{Unintended |
270 |
julkaista uudel\-leen, ja nykyään esimerkiksi jonkin kansainvälisesti suositun |
Consequences: Three Years under the DMCA}, että Yhdysvaltojen uudet |
271 |
\hyp{megabändin} mu\-siik\-kia on käytännössä mahdotonta käyttää oman |
\hyp{kopiosuojausten kierämisen estämiseksi} asetetut |
272 |
multimediajulkaisun taustalla. Periaatteessa se on mahdollista, jos |
tekijänoikeuslait\footnote{Digital Millennium Copyright Act's |
273 |
käytettävissä on erittäin paljon aikaa ja rahaa ja muita resursseja käydä |
anti-circumvention provisions.} ovat liiankin tiukkoja, ja ne estävät monia |
274 |
neuvotteluja ja tehdä sopimuksia levy-yhtiön edustajien kanssa. |
laillisiakin digitaalisen sisällön käyttömuotoja, joita lain asettajien ei |
275 |
\p{joku multimedia ja tekijänoikeus -lähde?} |
ole ollut tarkoitus estää. Lakia tullaan todennäköisesti myös käyttämään |
276 |
|
uusissa, ennalta-arvaamattomissa yhteyksissä, kun sen piiriin lankeavat kaikki |
277 |
|
uudet sisällön muodot, joissa käytetään kopiointisuojauksia. Tällaisissa |
278 |
|
yhteyksissä laki tulee aiheuttamaan haittaa opettajien, tutkijoiden, lehdistön |
279 |
|
ja tavallisen väestön laillisillekin toimille. [von Lohmann 2002, 8-9] |
280 |
|
|
281 |
|
Kordsmeier, Gatlin-Watts ja Arn toteavat, että useimmat digitaalisessa muodossa |
282 |
|
julkaistut teokset ovat tekijänoikeuksien suojaamia, vaikka niissä ei olisikaan |
283 |
|
\hyp{copy\-right}-merkintää. Mikäli joku haluaa julkaista tällaisia teoksia |
284 |
|
uudelleen, eli käyttää osana omaa tuotostaan, on hänen vastuullaan ottaa |
285 |
|
selville tekijänoikeuksien omistaja ja pyytää lupa. Perinteisissä |
286 |
|
julkaisusopimuksissa ei yleensä ole erikseen mainittu teoksen käyttämistä osana |
287 |
|
multimediateosta. Tekijänoikeuslisensseissä on tapana, että kaikki ne oikeudet, |
288 |
|
joiden ei nimenomaan mainita siirtyvän julkaisijalle, jäävät tekijälle. Minkä |
289 |
|
tahansa tyyppisen materiaalin käyttäminen onnistuu laillisesti vain, jos |
290 |
|
oikeuksien haltijalta saadaan kirjallinen lupa. Lähes poikkeuksetta tämä |
291 |
|
tarkoittaa, että julkaisu- tai julkisen esittämisen oikeuksista joudutaan |
292 |
|
maksamaan korvauksia. [Kordsmeier et al. 2000, 113] |
293 |
|
|
294 |
|
Jakob Nielsen on ennustanut aineettomien tekijänoikeuksien käsittelytavoissa |
295 |
|
tapahtuvan suuria muutoksia 2000-luvulla. Hänen mukaansa perinteisellä tavalla |
296 |
|
jo pelkät hallinnolliset kulut luvan saamiseksi jonkin teoksen lainaamiseksi |
297 |
|
hypermediateoksessa käytettäväksi ovat keskimäärin noin 220 euroa. Tämä raha |
298 |
|
siis kuluu tekijänoikeuksien haltijan löytämiseen, hänen kanssaan |
299 |
|
neuvottelemiseen sekä mahdollisten rojaltien lähetyskuluihin, siinä vaiheessa |
300 |
|
kun se on ajankohtaista. Jos neuvottelun kohteena on kokonainen kirja tai |
301 |
|
taidenäyttely, 220 euroa on kohtuullinen hinta, mutta se ei tule kyseeseen |
302 |
|
jos hypermediateokseen ollaan kokoamassa suurta määrää pieniä tiedonjyviä. |
303 |
|
[Nielsen 1995] |
304 |
|
|
305 |
Xanadu-järjestelmän suunnitelmissa tekijänoikeudet ja korvaukset sisällön |
Xanadu-järjestelmän suunnitelmissa tekijänoikeudet ja korvaukset sisällön |
306 |
julkaisijoille on otettu alusta alkaen huomioon \viit{Nelson 1993, 2/42-47}. |
julkaisijoille on otettu alusta alkaen huomioon [Nelson 1993, 2/42-47]. |
307 |
Xanalogisessa järjestelmässä julkaisija antaa kaikille järjestelmän käyttäjille |
Xanalogisessa järjestelmässä julkaisija antaa kaikille järjestelmän käyttäjille |
308 |
oikeuden käyttää vapaasti julkaisunsa osia tai sitä kokonaan omissa |
oikeuden käyttää vapaasti julkaisunsa osia tai sitä kokonaan omissa |
309 |
julkaisuissaan, kunhan uudelleenkäyttö tapahtuu järjestelmän omalla |
julkaisuissaan, kunhan uudel\-leen\-käyttö tapahtuu järjestelmän omalla |
310 |
\hyp{transkluusiolla}. Silloin lainaukset tulevat järjestelmän tasolla |
\hyp{transkluusiolla}. Silloin lainaukset tulevat järjestelmän tasolla |
311 |
\hyp{suoraan alkuperäisestä dokumentista}, ja yhteys on myös nähtävissä, |
\hyp{suoraan alkuperäisestä dokumentista}, ja yhteys on myös nähtävissä, |
312 |
mikäli käyttäjä haluaa siirtyä tarkastelemaan lainauksen alkuperää. |
mikäli käyttäjä haluaa siirtyä tarkastelemaan lainauksen alkuperää. |
315 |
Jokaisella dokumentilla on hintansa, ja käyttäjät maksavat kaikista |
Jokaisella dokumentilla on hintansa, ja käyttäjät maksavat kaikista |
316 |
lainauksista niiden alkuperäisille julkaisijoille. Maksun suuruus on suhteessa |
lainauksista niiden alkuperäisille julkaisijoille. Maksun suuruus on suhteessa |
317 |
siihen, miten suuri osa alkuperäisestä dokumentista on lainattu. |
siihen, miten suuri osa alkuperäisestä dokumentista on lainattu. |
318 |
\viit{Nelson 1999} |
[Nelson 1999] |
319 |
|
|
320 |
Nelson korostaa, että järjestelmä voi toimia vain, jos käyttäjät saavat |
Nelson korostaa, että järjestelmä voi toimia vain, jos käyttäjät saavat |
321 |
ostamansa sisällön suhteen samat vapaudet kuin \hyp{perinteisenkin sisällön}, |
ostamansa sisällön suhteen samat vapaudet kuin \hyp{perinteisenkin sisällön}, |
322 |
esimerkiksi kirjan tai elokuvan. Kun he ovat kerran jotakin ostaneet, on se |
esimerkiksi kirjan tai elokuvan. Kun he ovat kerran jotakin ostaneet, on se |
323 |
heidän omistuksessaan, eikä siitä tarvitse maksaa uudelleen. \viit{Nelson 1997, |
heidän omistuksessaan, eikä siitä tarvitse maksaa uudelleen. [Nelson 1997, |
324 |
70-75} Eräs suunnitelmissa painotetuista seikoista on myös käyttäjän vapaa |
70-75] |
|
liikkuvuus sisällön parissa. \viit{Nelson 1997, 63} |
|
325 |
|
|
326 |
Monilla opiskelijoilla saattaa olla harhakuva, että internet on ilmainen, ja |
Eräs suunnitelmissa painotetuista seikoista on myös käyttäjän vapaa |
327 |
että siksi xanaloginen järjestelmä ei voisi koskaan korvata internetiä. |
liikkuvuus sisällön parissa. [Nelson 1997, 63] |
|
Internet ei kuitenkaan ole ilmainen, vaikka yliopistot eivät yleensä |
|
|
perikään opiskelijoiltaan käyttömaksuja. Ne maksavat kovia laskuja ainakin |
|
|
ulkomaanyhteyksistä ja nimipalvelimiin laitettavista domain-nimistä. Eikä |
|
|
näistä rahoista penniäkään mene heille, joiden julkaisemaa materiaalia |
|
|
internetistä haetaan, ellei heillä itsellään ole käytössä jonkinlaista |
|
|
rahastusjärjestelmää. |
|
|
\p{lähde?} |
|
328 |
|
|
329 |
%----------------------------------------------------------------------------- |
%----------------------------------------------------------------------------- |
330 |
%----------------------------------------------------------------------------- |
%----------------------------------------------------------------------------- |
332 |
%----------------------------------------------------------------------------- |
%----------------------------------------------------------------------------- |
333 |
%----------------------------------------------------------------------------- |
%----------------------------------------------------------------------------- |
334 |
|
|
335 |
\pagebreak\section{\zigzag-rakenne} |
\chapter{\zigzag-rakenne} |
336 |
|
|
337 |
|
\begin{quote} |
338 |
|
Paperin ominaisuuksien mukaileminen tietokoneella on verrattavissa siihen, että |
339 |
|
riisuisimme lentokoneesta siivet pois ja ajaisimme sillä pitkin maantietä: |
340 |
|
Kaikki parhaat ominaisuudet, samoin kuin muut hyödylliset saatavilla olevat |
341 |
|
ulottuvuudet, jäävät hyödyntämättä. |
342 |
|
\flushright{Ted Nelson, \hyp{The Future of Information}, 1997} |
343 |
|
\end{quote} |
344 |
|
\bigskip |
345 |
|
|
346 |
|
Robert Jacob on tutkinut tietokonejärjestelmien käyttöliittymiä |
347 |
|
artikkelissaan \hyp{User interfaces}. Hän on havainnut, että |
348 |
|
tietokoneisiin pohjautuvien järjestelmien käyttöönottoa harkittaessa |
349 |
|
kriittiseksi pullonkaulaksi muodostuu useiten käyttöliittymä, eivätkä sinällään |
350 |
|
tietokoneen, sen lisälaitteiden ja ohjelmistojen tarjoamat mahdollisuudet. |
351 |
|
[Jacob 1998, 1] |
352 |
|
|
353 |
Kopiokonefirma Xeroxin Palo Alto Research Centerissä kehitettiin 1970-luvulla |
Kopiokonefirma Xeroxin Palo Alto Research Centerissä kehitettiin 1970-luvulla |
354 |
graa\-finen käyttöliittymä, jossa tietokoneen ruutu on kuin virtuaalinen |
graa\-finen käyttöliittymä, jossa tietokoneen ruutu on kuin virtuaalinen |
359 |
näkyvä voidaan tulostaa pitkälti saman näköisenä paperille. |
näkyvä voidaan tulostaa pitkälti saman näköisenä paperille. |
360 |
\p{etsi lähde} |
\p{etsi lähde} |
361 |
|
|
|
\hyp{Wysiwyg}-periaatteessa ei tietenkään ole mitään vikaa, mikäli tietokonetta |
|
|
halutaan käyttää paperiarkeille tulostettavien asioiden suunnitteluun. Nelsonin |
|
|
värik\-kään kielikuvan mukaan paperin ominaisuuksien mukailemista tietokoneella |
|
|
voi verrata sii\-hen, että lentokoneesta riisuttaisiin siivet pois ja sillä |
|
|
ajettaisiin pitkin maantietä: Kaikki parhaat ominaisuudet, samoin kuin muut |
|
|
hyödylliset saatavilla olevat ulottuvuudet, jäävät hyödyntämättä. |
|
|
\viit{Nelson 2000} |
|
|
|
|
362 |
Nelson peräänkuuluttaa ajattelutavan muutosta. Tietokoneella on mahdollista |
Nelson peräänkuuluttaa ajattelutavan muutosta. Tietokoneella on mahdollista |
363 |
ha\-vainnollistaa monimutkaisiakin ajatuksia moniulotteisesti: Miksi meidän |
ha\-vainnollistaa monimutkaisiakin ajatuksia moniulotteisesti: Miksi meidän |
364 |
täytyy silti pakottaa kaikki tieto kaksiulotteiselle työpöydälle tai |
täytyy silti pakottaa kaikki tieto kaksiulotteiselle työpöydälle tai |
365 |
hakemistohierarkioihin? Voim\-me korvata työpöydän hieman abstraktimmalla |
hakemistohierarkioihin? Voim\-me korvata työpöydän hieman abstraktimmalla |
366 |
rakenteella. |
rakenteella. |
367 |
\viit{Nelson 1997} \p{etsi sivu} |
[Nelson 1997] \p{etsi sivu} |
368 |
|
|
369 |
\zigzag-rakenne on Nelsonin 1980-luvulla kehittämä rakenne, jossa hänellä oli |
\zigzag-rakenne on Nelsonin 1980-luvulla kehittämä rakenne, jossa hänellä oli |
370 |
tavoitteena keksiä \hyp{mahdollisimman yleinen tietorakenne}. Siihen voi siis |
tavoitteena keksiä \hyp{mahdollisimman yleinen tietorakenne}. Siihen voi siis |
372 |
soveltuu myös \hyp{hyperrakenteeksi}: Siihen voi siis tallettaa jopa |
soveltuu myös \hyp{hyperrakenteeksi}: Siihen voi siis tallettaa jopa |
373 |
hypertekstiä xanalogisen järjestel\-män määritelmän mukaan. |
hypertekstiä xanalogisen järjestel\-män määritelmän mukaan. |
374 |
|
|
375 |
Rakennetta on tarkoitus käyttää nimenomaan ihmisen syöttämän tiedon |
\zigzag-rakenteen ei ole tarkoituskaan toimia tehokkaana korvaajana sellaisille |
376 |
tallennukseen. Käyttäjä saa organisoida rakenteensa miten haluaa. Kun tietokone |
taulukoille ja muille rakenteille, joita tietokoneohjelmat synnyttävät |
377 |
laskee ra\-kenteessa olevista syötteistä vaikkapa kuvia tai musiikkia, se voi |
väliaikaisesti käsitellessään tietoa. Sen sijaan rakennetta on tarkoitus |
378 |
laittaa tulokset automaattisesti välimuistiin, eikä käyttäjän tarvitse |
käyttää nimenomaan ihmisten syöttämän tiedon tallennukseen. Käyttäjä saa |
379 |
huolehtia talletusmuodoista, tie\-dostonnimistä tai kovalevyn osioista ja |
organisoida rakenteensa miten haluaa. Kun tietokone laskee ra\-kenteeseen |
380 |
hakemistoista. |
syötetyistä suunnitelmista vaikkapa kuvia tai musiikkia, se voi laittaa |
381 |
|
tulokset automaattisesti välimuistiin, jossa ne säilyvät oman aikansa. Nuotit |
382 |
|
ja kaavat, joista ne on laskettu, ovat kuitenkin aina tallessa rakenteessa. |
383 |
|
|
384 |
|
Jacobin määritelmän mukaan graafinen käyttöliittymä sisältää valikoiman |
385 |
|
olioita, jotka on esitetty käyttäjälle ruudulla. Käytettävissä on muutamia |
386 |
|
manipulaatiokomentoja, jotka yleensä ovat sovellettavissa mihin tahansa |
387 |
|
ruudulla näkyvistä olioista. Suurin osa järjestelmän tehtävistä on |
388 |
|
suoritettavissa osoittamalla oliota ja valitsemalla komento ruudulle aukeavasta |
389 |
|
valikosta. Jacob näkee tällaisten käyttöliittymien suunnittelun suurimmaksi |
390 |
|
hankaluudeksi sopivien graafisten symbolien ja visuaalisten vertauskuvien |
391 |
|
keksimisen. Yleensä käytetään työpöytää ja arkistointikaappia. |
392 |
|
|
|
Työpöytäkäyttöjärjestelmissä on ikoneita, joista voi käynnistää ohjelmia. |
|
393 |
Tyypillisesti ohjelmat lataavat joltakin tallennusvälineeltä tiedostoja omaan |
Tyypillisesti ohjelmat lataavat joltakin tallennusvälineeltä tiedostoja omaan |
394 |
\hyp{suljettuun} muistiavaruuteensa, jossa niitä voi muokata ja sitten |
\hyp{suljettuun} muistiavaruuteensa, jossa niitä voi muokata ja sitten |
395 |
tallettaa uudelleen johonkin tiedostoon. \zigzag-rakenteessa täytyy tietenkin |
tallettaa uudelleen johonkin tiedostoon. \zigzag-rakenteessa täytyy tietenkin |
397 |
erilaisia näkymiä \emph{samaan dataan}, jossa yhteydet muualle rakenteeseen |
erilaisia näkymiä \emph{samaan dataan}, jossa yhteydet muualle rakenteeseen |
398 |
säilyvät. |
säilyvät. |
399 |
|
|
400 |
\subsection{Solut} |
\section{Solut} |
401 |
|
|
402 |
|
\begin{figure} |
403 |
|
\begin{center} |
404 |
|
\includegraphics{taulukkolaskenta} |
405 |
|
\end{center} |
406 |
|
\caption{Zigzag-rakenteen solut muistuttavat taulukkolaskentaohjelman soluja} |
407 |
|
\end{figure} |
408 |
|
|
409 |
|
\begin{figure} |
410 |
|
\begin{center} |
411 |
|
\includegraphics{renkaat} |
412 |
|
\end{center} |
413 |
|
\caption{Solut avaruudessa} |
414 |
|
\end{figure} |
415 |
|
|
416 |
Solut ovat \zigzag-rakenteen \hyp{atomeita}, perusyksiköitä. Ne sisältävät |
Solut ovat \zigzag-rakenteen \hyp{atomeita}, perusyksiköitä. Ne sisältävät |
417 |
tekstiä, ja niitä voisi verrata taulukkolaskentaohjelman soluihin. Ainoastaan |
tekstiä, ja niitä voisi verrata taulukkolaskentaohjelman soluihin. Ainoastaan |
422 |
Soluilla ei siis ole määrättyjä koordinaatteja, kuten |
Soluilla ei siis ole määrättyjä koordinaatteja, kuten |
423 |
taulukkolaskentaohjelmassa, mutta jokaisella niistä on yksilöivä tunniste. |
taulukkolaskentaohjelmassa, mutta jokaisella niistä on yksilöivä tunniste. |
424 |
|
|
425 |
\subsection{Ulottuvuudet} |
\section{Ulottuvuudet} |
426 |
|
|
427 |
Ulottuvuuksia voi luoda loputtomasti, ja ne ovat toisistaan riippumattomia. |
Ulottuvuuksia voi luoda loputtomasti, ja ne ovat toisistaan riippumattomia. |
428 |
Jokainen käyttäjä voi siis luoda rakenteeseen omat ulottuvuutensa ja kytkeä |
Jokainen käyttäjä voi siis luoda rakenteeseen omat ulottuvuutensa ja kytkeä |
447 |
|
|
448 |
%----------------------------------------------------------------------------- |
%----------------------------------------------------------------------------- |
449 |
|
|
450 |
\pagebreak\section{Gzz-ohjelma} |
\chapter{Gzz-ohjelma} |
451 |
|
|
452 |
\emph{Gzz} on GNU L-GPL -lisenssillä julkaistu Java-ohjelma, jonka tavoitteena |
\emph{Gzz} on GNU L-GPL -lisenssillä julkaistu Java-ohjelma, jonka tavoitteena |
453 |
on \zigzag-ra\-kenteen ja xanalogisen järjestelmän toteutus. Ohjelman rakenne |
on \zigzag-ra\-kenteen ja xanalogisen järjestelmän toteutus. Ohjelman rakenne |
456 |
osa-alueita ovat mm. funktionaalinen ohjelmointikieli Clasm ja pysyvien |
osa-alueita ovat mm. funktionaalinen ohjelmointikieli Clasm ja pysyvien |
457 |
tietopalikoiden tallettamiseen käytettävä vertaisverkkopalvelin Storm. |
tietopalikoiden tallettamiseen käytettävä vertaisverkkopalvelin Storm. |
458 |
|
|
459 |
|
\begin{figure} |
460 |
|
\begin{center} |
461 |
|
\includegraphics{vanishing} |
462 |
|
\end{center} |
463 |
|
\caption{Gzz-ohjelman tyypillinen \hyp{katoava näkymä} (engl. vanishing view).} |
464 |
|
\end{figure} |
465 |
|
|
466 |
%----------------------------------------------------------------------------- |
%----------------------------------------------------------------------------- |
467 |
|
|
468 |
\subsection{Funktionaalinen ohjelmointikieli Clasm} |
\section{Funktionaalinen ohjelmointikieli Clasm} |
469 |
|
|
470 |
Cliff Bergin \hyp{Parsing Expressions in Java} -artikkelin mukaan tavallisen |
Cliff Bergin \hyp{Parsing Expressions in Java} -artikkelin mukaan tavallisen |
471 |
tekstimuotoisen lähdekoodin jäsentäminen \engl{parsing} koostuu yleensä |
tekstimuotoisen lähdekoodin jäsentäminen \engl{parsing} koostuu yleensä |
476 |
tunnistetaan muuttujien ja funktioiden nimet sekä muut sanat. Vasta sen jälkeen |
tunnistetaan muuttujien ja funktioiden nimet sekä muut sanat. Vasta sen jälkeen |
477 |
ollaan valmiita suorittamaan lausekkeen mukainen toiminto tai esimerkiksi |
ollaan valmiita suorittamaan lausekkeen mukainen toiminto tai esimerkiksi |
478 |
kääntämään lauseke sitä vastaavaksi konekielikoodiksi. |
kääntämään lauseke sitä vastaavaksi konekielikoodiksi. |
479 |
\viit{Berg 1999} |
[Berg 1999] |
480 |
|
|
481 |
Benjamin Fallensteinin kehittämä Gzz-ohjelmassa toimiva funktionaalinen |
Benjamin Fallensteinin kehittämä Gzz-ohjelmassa toimiva funktionaalinen |
482 |
ohjelmointikieli Clasm on huomattavasti tehokkaampi jäsennettävä: |
ohjelmointikieli Clasm on huomattavasti tehokkaampi jäsennettävä: |
483 |
Kaikki kielen \hyp{merkitykselliset palaset} ovat Gzz-ohjelman rakenteessa |
Kaikki kielen \hyp{merkitykselliset palaset} ovat Gzz-ohjelman rakenteessa |
484 |
omina soluinaan. Funktion para\-metrejä ei tarvitse laittaa sulkeiden sisään ja |
omina soluinaan. Funktion para\-metrejä ei tarvitse laittaa sulkeiden sisään |
485 |
erottaa toisistaan pilkulla, vaan ne liitetään funktiokutsuun soluina |
ja erottaa toisistaan pilkulla, vaan ne liitetään funktiokutsuun soluina |
486 |
tiettyä ulottuvuutta pitkin. Ohjelman rakenteen kuvaamiseen ei ylipäätään |
tiettyä ulottuvuutta pitkin. Ohjelman rakenteen kuvaamiseen ei ylipäätään |
487 |
tarvita mitään erikoismerkkejä, koska ohjelma alunperinkin kootaan |
tarvita mitään erikoismerkkejä, koska ohjelma alunperinkin kootaan |
488 |
\hyp{rakenteena}. Kielen komentoja ja funktioita käytetään kloonaamalla niitä |
\hyp{rakenteena}. Kielen komentoja ja funktioita käytetään kloonaamalla niitä |
489 |
tarkoittavia soluja lähdekoodiin. Komentoja ja funktioita ei tarvitse tunnistaa |
tarkoittavia soluja lähdekoodiin. Komentoja ja funktioita ei tarvitse |
490 |
hitaasti vertailemalla merkkijonoja, vaan riittää vertailla solujen yhteyksiä |
tunnistaa hitaasti vertailemalla merkkijonoja, vaan riittää vertailla solujen |
491 |
tietyillä ulottuvuuksilla, sekä solujen tunnisteita. |
yhteyksiä tietyillä ulottuvuuksilla, sekä solujen tunnisteita. |
492 |
|
|
493 |
|
\begin{figure} |
494 |
|
\begin{center} |
495 |
|
\includegraphics{clasm} |
496 |
|
\end{center} |
497 |
|
\caption{Kuvitteellinen Clasm-ohjelmointikielen funktio ja sama C-kielellä.} |
498 |
|
\end{figure} |
499 |
|
|
500 |
%----------------------------------------------------------------------------- |
%----------------------------------------------------------------------------- |
501 |
|
|
502 |
\pagebreak\subsection{Visuaalinen oliokirjasto Vob} |
\section{Visuaalinen oliokirjasto Vob} |
503 |
|
|
504 |
|
|
505 |
|
|
506 |
Vob (\hyp{\emph{Visual Object}}) -kirjaston tehtävä on helpottaa graafisten |
Vob (\hyp{\emph{Visual Object}}) -kirjaston tehtävä on helpottaa graafisten |
507 |
käyttöliittymien ohjelmoijien työtä parin käyttäjää miellyttävän ominaisuuden |
käyttöliittymien ohjelmoijien työtä parin käyttäjää miellyttävän ominaisuuden |
511 |
visuaalisia olioita, joilla on määrätty koko ja sijainti. Jokaiselle vobille |
visuaalisia olioita, joilla on määrätty koko ja sijainti. Jokaiselle vobille |
512 |
annetaan tunniste. Kahden vobin, joilla on sama tunniste, katsotaan olevan |
annetaan tunniste. Kahden vobin, joilla on sama tunniste, katsotaan olevan |
513 |
\hyp{saman tiedon} eri visuaalisia ilmentymiä. |
\hyp{saman tiedon} eri visuaalisia ilmentymiä. |
514 |
|
[Lukka,Parkkinen,Ruohonen,Fallenstein 2001] |
515 |
|
|
516 |
Viivanpiirrossa etsitään siis näkymästä kaikki vobit, joilla on sama tunniste, |
Viivanpiirrossa etsitään siis näkymästä kaikki vobit, joilla on sama tunniste, |
517 |
ja piirretään niiden välille viivat. Animoitaessa kahden näkymän välillä |
ja piirretään niiden välille viivat. Animoitaessa kahden näkymän välillä |
533 |
voimakkaampina. Mitä kauempana viivat ovat osoittimesta, sitä himmeämpänä ne |
voimakkaampina. Mitä kauempana viivat ovat osoittimesta, sitä himmeämpänä ne |
534 |
näkyvät, ja tarpeeksi kaukana niitä ei piirretä enää lainkaan. |
näkyvät, ja tarpeeksi kaukana niitä ei piirretä enää lainkaan. |
535 |
|
|
536 |
\viit{Lukka,Parkkinen,Ruohonen,Fallenstein 2001} |
|
537 |
|
|
538 |
%----------------------------------------------------------------------------- |
%----------------------------------------------------------------------------- |
539 |
|
|
540 |
\pagebreak\subsection{Storm} |
\section{Storm} |
541 |
|
|
542 |
Xanalogisen rakenteen yhtenäisyyden kannalta on olennaista, että järjestelmään |
Xanalogisen rakenteen yhtenäisyyden kannalta on olennaista, että järjestelmään |
543 |
jul\-kaistut dokumentit eivät katoa, sillä niihin on saatettu tehdä viittauksia |
jul\-kaistut dokumentit eivät katoa, sillä niihin on saatettu tehdä viittauksia |
550 |
Palvelimilla ei ole hallitsevaa keskuspalvelinta, vaan ne toimivat |
Palvelimilla ei ole hallitsevaa keskuspalvelinta, vaan ne toimivat |
551 |
vertaisverkkona (\emph{\hyp{peer to peer}}). |
vertaisverkkona (\emph{\hyp{peer to peer}}). |
552 |
|
|
553 |
Vastaanottaessaan \hyp{tietopalikan} Storm-palvelin antaa sille globaalisti |
Daigle, van Gulik, Iannella ja Faltström määrittelevät URN-nimiavaruuden olevan |
554 |
yksilöivän tunnisteen ja tallettaa sen pysyvästi. Tallessa olevat palikat eivät |
kokoelma yksilöiviä tunnisteita. URN-nimiavaruudella itsellään on myös |
555 |
koskaan muutu. Jos dokumentista julkaistaan uusi versio, annetaan palvelimelle |
tunniste (NID), joka on URN-tunnisteen ensimmäinen osa, jotta kaikki |
556 |
sellainen tietopalikka, joka sisältää pelkästään muutokset. Siten dokumenttien |
URN-osoitteet olisivat maailmanlaajuisesti uniikkeja. Joissain tapauksissa |
557 |
täydellinen versiohistoria on aina saatavilla. Jotta palikoiden sisältöjä ei |
nimiavaruuden nimi voi myös tarjota vihjeitä tunnisteen muodon suhteen. ISBN- |
558 |
melko suurella varmuudella todellakaan voisi muuttaa, jokaisen palikan |
ja ISSN-koodit ovat perinteisestä julkaisumaailmasta tuttuja |
559 |
tunnisteen osana on SHA-1 tiiviste sen koko sisällöstä. |
maailmanlaajuisesti yksilöiviä tunnisteita. |
560 |
|
|
561 |
|
Nimiavaruuksia on kolmenlaisia: Kokeellisia, epämuodollisia ja muodollisia. |
562 |
|
Kokeellisten nimiavaruuksien tunnisteiden yksilöllisyyttä ei ole taattu, sillä |
563 |
|
sellaisen saa luoda kuka tahansa. Kokeelliset tunnisteet ovat aina |
564 |
|
muotoa \hyp{{\tt X-<NID>}}. Epämuodollisen nimiavaruuden voi rekisteröidä |
565 |
|
IANA:lta\footnote{Internet Assigned Numbers Authority, |
566 |
|
{\tt http://www.iana.org/}.} ja ne ovat muotoa \hyp{{\tt urn-<numero>}}. IANA |
567 |
|
jakaa numerot järjestyksessä. Kolmas nimiavaruustyyppi on muodollinen, ja sen |
568 |
|
tunniste voi olla (lähes) mikä tahansa sovelias merkkijono. Tällaiselle |
569 |
|
tunnisteelle täytyy myös hakea hyväksyntä IANA:lta. [Daigle et al. 1999] |
570 |
|
|
571 |
|
Storm-palvelinverkoston tunnisteita varten on hyväksytty epämuodollinen |
572 |
|
URN-nimiavaruus \hyp{{\tt urn-5}}. Vastaanottaessaan tavujonon, palvelin antaa |
573 |
|
sille maailmanlaajuisesti yksilöivän tunnisteen ja tallettaa sen pysyvästi. |
574 |
|
Talletetut tavujonot eivät koskaan muutu, vaan muutokset niiden sisältämiin |
575 |
|
rakenteisiin tapahtuvat siten, että palvelimelle annetaan tavujono, joka |
576 |
|
sisältää pelkät muutokset. Tästä johtuen kaikkien järjestelmässä olevien |
577 |
|
dokumenttien täydellinen versiohistoria on aina tallessa. |
578 |
|
|
579 |
|
Standardi- ja teknologiainstituutti NIST\footnote{National Institute of |
580 |
|
Standards and Technology, {\tt http://www.nist.gov/}.} määrittelee SHA-1 |
581 |
|
algoritmin dokumentissa \hyp{Secure Hash Standard}. Algoritmi tuottaa mistä |
582 |
|
tahansa alle $2^{64}$-bittisestä viestistä 160-bittisen tiivisteen. Dokumentin |
583 |
|
mukaan on laskennallisesti mahdotonta saada selville viesti annetun tiivisteen |
584 |
|
perusteella, tai löytää kaksi erilaista viestiä, jotka tuottaisivat saman |
585 |
|
tiivisteen. [NIST 1995] |
586 |
|
|
587 |
|
Kuten Lukka ja Fallenstein toteavat artikkelissaan \hyp{Freenet-like GUIDs for |
588 |
|
Implementing Xanalogical Hypertext}, SHA-1 tiivisteet sopivat hyvin |
589 |
|
muuttumattomien tavujonojen tunnisteiksi vertaisverkossa, sillä niiden |
590 |
|
uniikkiuden ansiosta palvelimet voivat jakaa niitä ilman keskitettyä |
591 |
|
tunnisteiden hallintaa. Samaa menetelmää tunnisteiden jakamiseen käytetään siis |
592 |
|
Freenet-vertaisverkossa. [Lukka, Fallenstein 2002] |
593 |
|
|
|
Tunnisteita varten on varattu epäformaali (informaalinen?) URN-nimiavaruus |
|
|
urn-5. |
|
594 |
|
|
|
\p{mikä on urn tms.} |
|
595 |
|
|
596 |
%----------------------------------------------------------------------------- |
%----------------------------------------------------------------------------- |
597 |
|
|
598 |
\pagebreak\section{Vuorovaikutteiset esitykset} |
\chapter{Vuorovaikutteiset esitykset} |
599 |
|
|
600 |
|
\begin{quote} |
601 |
|
\hyp{Tietokoneohjelmien suunnittelun tekniikka on monilla hallussa, mutta vain |
602 |
|
harvat ymmärtävät asiaa syvemmin. Tietokoneohjelma koostuu kasasta keksittyjä |
603 |
|
ra\-kenteita, joita keksityt säännöt pitävät järjestyksessä. Tämä keksitty |
604 |
|
maailma täytyy saada esitettyä sen ihmisen mieleen, joka sitä joutuu |
605 |
|
käyttämään. Kyseinen tehtävä muistuttaa enemmän taiteellista performanssia tai |
606 |
|
elokuvantekoa, kuin matematiikan kaavojen opettamista.} |
607 |
|
\flushright{Ted Nelson, \hyp{The Future of Information}, 1997} |
608 |
|
\end{quote} |
609 |
|
\bigskip |
610 |
|
|
611 |
Xanaloginen järjestelmä on suunniteltu ennen kaikkea kirjallisuutta silmällä |
Xanaloginen järjestelmä on suunniteltu ennen kaikkea kirjallisuutta silmällä |
612 |
pitäen, mutta on selvää, että järjestelmän on toivottu kantavan muutakin |
pitäen, mutta on selvää, että järjestelmän on toivottu kantavan muutakin |
613 |
\hyp{hypermediaa}. Taidan jättää tutkimatta sen polttavan kysymyksen, miten |
\hyp{hypermediaa}. |
614 |
lukemattomat nykyään olemassa olevat tallenteet saataisiin tuotua |
|
615 |
\hyp{inhimillisille syötteille} tarkoitettuun järjestelmään, ja keskityn |
Artikkelissa \hyp{Authoring Structured Multimedia Documents} Cecile Roisin on |
616 |
siihen, miten järjestelmä toimisi uusien teosten suunnittelualustana ja |
keksinyt rakenteisten dokumenttien tutkimiseen neljä erilaista tapaa, joita |
617 |
julkaisumenetelmänä. |
hän kutsuu \hyp{ulottuvuuksiksi}. Loogisella ulottuvuudella dokumentit |
618 |
|
rakentuvat luvuista, näytöksistä, kappaleista, jne. Navigaatio-ulottuvuudella |
619 |
|
on hypertekstilinkkejä ja muita toimintoja. Tila-ulottuvuudella rakenne |
620 |
|
muodostuu sivujaosta, tyylimäärittelyistä, jne. Sillä siis määritellään, miten |
621 |
|
dokumentti täyttää jonkin fyysisen tilan, kuten paperiarkin, jos se sellaiselle |
622 |
|
tulostetaan. Aikaulottuvuudella rakenne on multimediaelementtien ajastusta, |
623 |
|
yms. [Roisin 1998] |
624 |
|
|
625 |
|
Brad Myers on luetellut muutamia määreitä, joita voi käyttää arvioitaessa miten |
626 |
|
hyvin käyttöliittymän suunnitteluun tarkoitettu työkalu toteuttaa tehtävänsä. |
627 |
|
Näitä ovat \hyp{syvyys} (miten suuren osan käyttöliittymästä |
628 |
|
työkalulla saa tehtyä?), \hyp{leveys} (kuinka monen tyyppisiä |
629 |
|
erilaisia käyttöliittymiä työkalulla voi tehdä?), siirrettävyys, |
630 |
|
helppokäyttöisyys, tehokkuus, hinta, luotettavuus, asiakastuki, |
631 |
|
sekä aikaansaatavien käyttöliittymien laatu ja tehokkuus. [Myers 1995, 35] |
632 |
|
|
633 |
|
On kenties \hyp{epäreilua} soveltaa yksittäisten suunnittelutyökalujen |
634 |
|
arviointiin tarkoitettuja määreitä Xanalogisen järjestelmän kaltaiseen |
635 |
|
utopiaan, mutta |
636 |
|
|
637 |
\subsection{Multimedia} |
Periaatteessa Gzz-ohjelmaan toteutettavassa käyttöliittymäeditorissa |
638 |
|
\hyp{syvyyden} ei pitäisi koitua ongelmaksi, sillä työkalun käyttäjälle pitäisi |
639 |
|
olla aina helppoa tarjota mahdollisuus esimerkiksi Clasm-kielisten funktioiden |
640 |
|
käyttämiseen, ja Clasm-kielellä taas voi muokata koko avaruutta. |
641 |
|
|
642 |
\subsection{Säteenseuranta} |
Leveys. Kuinka monenlaisia käyttöliittymätyylejä työkalulla voi tehdä? |
643 |
|
|
644 |
|
Siirettävyyden suhteen kaikkien Gzz-ohjelmaan toteutettavien käyttöliittymien |
645 |
|
pitäisi olla sikäli hyvässä asemassa, että Javalla tehty Gzz-ohjelma on |
646 |
|
periaatteessa hyvin siirrettävä. |
647 |
|
|
648 |
|
Helppokäyttöisyys. |
649 |
|
|
650 |
|
Tehokkuus. |
651 |
|
|
652 |
|
Aikaansaatavien käyttöliittymien laatu. Auttaako työkalu suunnittelijaa |
653 |
|
tekemään parempia käyttöliittymiä? |
654 |
|
|
655 |
|
Aikaansaatavien käyttöliittymien tehokkuus. |
656 |
|
|
657 |
|
Hinta. Jos Gzz-ohjelmaan toteutettavalla käyttöliittymätyökalulla on |
658 |
|
jokin hinta, sen on lähes pakosti oltava suhteellisen pieni mikromaksu, jonka |
659 |
|
maksaminen on helppoa. Työkalun käyttöön kuluva raha pitäisi olla myös helppoa |
660 |
|
ansaita takaisin, määräämällä tuotetuille käyttöliittymille vastaavanlainen |
661 |
|
mikromaksu. |
662 |
|
|
663 |
|
Luotettavuus ja asiakastuki. |
664 |
|
|
665 |
|
\section{Multimedia} |
666 |
|
|
667 |
|
\section{Säteenseuranta} |
668 |
|
|
669 |
\p{raytracerin toiminta kaavoja myöten :-/} |
\p{raytracerin toiminta kaavoja myöten :-/} |
670 |
|
|
671 |
\subsection{Keyframe-animaatio} |
\section{Keyframe-animaatio} |
672 |
|
|
673 |
|
%----------------------------------------------------------------------------- |
674 |
|
|
675 |
|
\parindent 0pt |
676 |
|
\newcommand{\url}[1]{Saatavilla WWW-muodossa. |
677 |
|
|
678 |
\pagebreak\addcontentsline{toc}{section}{Lähteet} |
<URL:~{\tt http://#1}>} |
679 |
|
|
680 |
\def\refname{Lähteet} |
\begin{flushleft} |
681 |
|
|
682 |
\begin{thebibliography}{88} |
\begin{thebibliography}{8} |
683 |
\end{thebibliography} |
\end{thebibliography} |
684 |
|
|
685 |
%Berners-Lee,~Tim \& Hendler, James \& Lassila, Ora: \hyp{The Semantic Web}, |
Berg,~Cliff: \hyp{Parsing Expressions in Java}, |
686 |
% \emph{The Scientific American} May 2001, ISSN 0036-8733, Scientific American |
\emph{Dr.~Dobb's Journal} January 1999, ISSN 1044-789X, CMP Media Inc., 1999. |
687 |
%Inc., 2001. |
|
688 |
% |
\url{www.ddj.com/documents/s=907/ddj9901e/9901e.htm} |
689 |
% \url{www.scientificamerican.com/2001/0501issue/0501berners-lee.html} |
|
690 |
%(Viitattu 30.5.2002) |
(Viitattu 30.5.2002) |
691 |
|
|
692 |
\bigskip |
\bigskip |
693 |
|
|
694 |
Berg,~Cliff: \hyp{Parsing Expressions in Java}, |
Bush,~Vannevar: \hyp{As We May Think}, |
695 |
\emph{Dr.~Dobb's Journal} January 1999, ISSN 1044-789X, CMP Media Inc., 1999. |
\emph{Atlantic Montly} July 1945, Volume 176, No. 1; 101-108. |
696 |
|
|
697 |
\url{www.ddj.com/documents/s=907/ddj9901e/9901e.htm} (Viitattu 30.5.2002) |
\url{www.theatlantic.com/unbound/flashbks/computer/bushf.htm} |
698 |
|
|
699 |
|
(Viitattu 30.5.2002) |
700 |
|
|
701 |
\bigskip |
\bigskip |
702 |
|
|
703 |
%Bush,~Vannevar: \hyp{As We May Think}, \emph{Atlantic Montly} July 1945, |
Daigle, Leslie L.; van Gulik, Dirk-Willem; Iannella, Renato; Faltström, Patrik: |
704 |
%Volume 176, No. 1; 101-108. |
\hyp{URN Namespace Definition Mechanisms}, RFC 2611, 1999. |
705 |
% |
|
706 |
% \url{www.theatlantic.com/unbound/flashbks/computer/bushf.htm} (Viitattu |
\url{www.ietf.org/rfc/rfc2611.txt} |
707 |
% 30.5.2002) |
|
708 |
|
(Viitattu 15.10.2002) |
709 |
|
|
710 |
\bigskip |
\bigskip |
711 |
|
|
712 |
%Gamma,~Erich; Helm,~Richard; Johnson,~Ralph; Vlissides,~John: |
Dannenberg, Roger B.: \hyp{Remote Access to Interactive Media}, SPIE, Vol. |
713 |
% \emph{Design Patterns: Elements of Reusable Object-Oriented Software}, |
1785, \emph{Enabling Technologies for High-Bandwidth Applications, 230-237}, |
714 |
% ISBN 0-201-63361-2, Addison-Wesley, 1994. |
1992. |
715 |
|
|
716 |
|
\url{citeseer.nj.nec.com/dannenberg93remote.html} |
717 |
|
|
718 |
|
(Viitattu 14.10.2002) |
719 |
|
|
720 |
\bigskip |
\bigskip |
721 |
|
|
722 |
%Griffin,~Scott: \emph{Internet Pioneers} 2000. |
Jacob,~Robert J.K.: |
723 |
% |
\hyp{User Interfaces}, |
724 |
% \url{www.ibiblio.org/pioneers/} (Viitattu 30.5.2002) |
\emph{Encyclopedia of Computer Science, Fourth Edition}, |
725 |
|
International Thomson Computer Press, 1998. |
726 |
|
|
727 |
|
\url{citeseer.nj.nec.com/jacob98user.html} |
728 |
|
|
729 |
|
(Viitattu 13.10.2002) |
730 |
|
|
731 |
|
\bigskip |
732 |
|
|
733 |
|
Kordsmeier,~William; Gatlin-Watts,~Rebecca; Arn,~Joseph V.: |
734 |
|
\hyp{University administrators' understanding of multimedia copyright |
735 |
|
guidelines.}, |
736 |
|
\emph{Educational Technology {\&} Society volume 3(1)}, ISSN 1436-4522, |
737 |
|
Int. Forum of Educ. Technol. {\&} Society 2000. |
738 |
|
\url{citeseer.nj.nec.com/kordsmeier01university.html} |
739 |
|
|
740 |
|
(Viitattu 3.9.2002) |
741 |
|
|
742 |
|
\bigskip |
743 |
|
|
744 |
|
von Lohmann, Fred: |
745 |
|
\emph{Unintended Consequences - Three Years under the DMCA}. |
746 |
|
Electronic Frontier Foundation, 2002. |
747 |
|
\url{www.eff.org/IP/DMCA/20020503\_dmca\_consequences.pdf} |
748 |
|
|
749 |
|
(Viitattu 21.10.2002) |
750 |
|
|
751 |
|
\bigskip |
752 |
|
|
753 |
|
Lukka,~Tuomas J.; Fallenstein,~Benjamin: |
754 |
|
\hyp{Freenet-like GUIDs for implementing xanalogical hypertext}, |
755 |
|
\emph{Proceedings of the thirteenth conference on Hypertext and hypermedia}, |
756 |
|
New York, ACM Press, 2002. |
757 |
|
|
758 |
\bigskip |
\bigskip |
759 |
|
|
760 |
Lukka,~Tuomas J.; Parkkinen,~Vesa; Ruohonen,~Rauli; Fallenstein,~Benjamin: |
Lukka,~Tuomas J.; Parkkinen,~Vesa; Ruohonen,~Rauli; Fallenstein,~Benjamin: |
761 |
\emph{Vobs: a framework for pervasive animation/morphing and connectivity}, |
\emph{Vobs: a framework for pervasive animation/morphing and connectivity}, |
762 |
2001. |
2001. |
763 |
|
|
764 |
|
\bigskip |
765 |
|
|
766 |
|
Myers, Brad A.: |
767 |
|
\hyp{User interface software tools}, |
768 |
|
\emph{ACM Transactions on Computer-Human Interaction Volume 2(1)}, |
769 |
|
1995. |
770 |
|
|
771 |
|
\url{citeseer.nj.nec.com/myers93user.html} |
772 |
|
|
773 |
|
(Viitattu 14.10.2002) |
774 |
|
|
775 |
\bigskip |
\bigskip |
776 |
|
|
777 |
Nelson,~Theodor Holm: \emph{Literary Machines 93.1}. Sausalito, Mindful Press, |
Nelson,~Theodor Holm: |
778 |
1993. |
\emph{Literary Machines 93.1}. |
779 |
|
Sausalito, Mindful Press, 1993. |
780 |
|
|
781 |
\bigskip |
\bigskip |
782 |
|
|
783 |
Nelson,~Theodor Holm: \emph{The Future Of Information}. Tokio, ASCII |
Nelson,~Theodor Holm: |
784 |
Corporation, 1997. |
\emph{The Future Of Information}. |
785 |
|
Tokio, ASCII Corporation, 1997. |
786 |
|
|
787 |
\bigskip |
\bigskip |
788 |
|
|
789 |
Nelson,~Theodor Holm: \hyp{Xanalogical structure, needed now more than ever: |
Nelson,~Theodor Holm: |
790 |
parallel documents, deep links to content, deep versioning, and deep re-use}, |
\hyp{Xanalogical structure, needed now more than ever: |
791 |
\emph{ACM Computing Surveys volume 31}, 1999. |
parallel documents, deep links to content, deep versioning, and deep re-use}, |
792 |
|
\emph{ACM Computing Surveys volume 31}, 1999. |
793 |
|
|
794 |
\url{www.acm.org/pubs/citations/journals/surveys/1999-31-4es/ |
\url{www.acm.org/pubs/citations/journals/surveys/1999-31-4es/ |
795 |
|
|
796 |
a33-nelson/} (Viitattu 30.5.2002) |
a33-nelson/} (Viitattu 30.5.2002) |
797 |
|
|
798 |
\bigskip |
\bigskip |
799 |
|
|
800 |
Nelson,~Theodor Holm: Luentosarja Jyväskylän Yliopistossa: |
Nelson,~Theodor Holm: Luentosarja Jyväskylän Yliopistossa: |
801 |
\hyp{Intertwingularity - The structure of software and ideas}, |
\hyp{Intertwingularity - The structure of software and ideas}, |
802 |
\hyp{Tomorrow's interactive media: Different and yet the same}, |
\hyp{Tomorrow's interactive media: Different and yet the same}, |
803 |
\hyp{The software director as political animal}. 29.8.-31.8.2000. |
\hyp{The software director as political animal}. 29.8.-31.8.2000. |
804 |
|
|
805 |
\bigskip |
\bigskip |
806 |
|
|
807 |
%Stallman,~Richard: Luentosarja FinnCon-Baltcon 2001 -konferenssissa: |
Nielsen,~Jakob: |
808 |
% \hyp{Free Software}. 14.7.-15.7.2001. |
\emph{Multimedia and Hypertext: The Internet and Beyond}. |
809 |
|
Boston, AP Professional, 1995. |
810 |
|
|
811 |
|
\url{http://www.useit.com/jakob/mmhtbook.html} |
812 |
|
|
813 |
|
(Viitattu 13.10.2002) |
814 |
|
|
815 |
\bigskip |
\bigskip |
816 |
|
|
817 |
%Wedeles,~Lauren: \hyp{Prof.Nelson Talk: Analyzes P.R.I.D.E.} |
National Institute of Standards and Technology: |
818 |
% (Nelsonin luennolta\- |
\hyp{Secure Hash Standard}, |
819 |
% \hyp{Computers, Creativity and the Nature of the Written Word}.) |
\emph{Federal Information Processing Standards Publications 180-1}, 1995. |
820 |
% \emph{Vassar Miscellany News} February 1965. |
|
821 |
% |
\bigskip |
822 |
% \url{iberia.vassar.edu/\~{ }mijoyce/MiscNews\_Feb65.html} |
|
823 |
|
Roisin, Cecile: \hyp{Authoring Structured Multimedia Documents}, |
824 |
|
\emph{Conference on Current Trends in Theory and Practice of Informatics}, |
825 |
|
222-239, 1998. |
826 |
|
|
827 |
|
\url{citeseer.nj.nec.com/roisin98authoring.html} |
828 |
|
|
829 |
|
%Berners-Lee,~Tim \& Hendler, James \& Lassila, Ora: \hyp{The Semantic Web}, |
830 |
|
% \emph{The Scientific American} May 2001, ISSN 0036-8733, Scientific American |
831 |
|
%Inc., 2001. |
832 |
% |
% |
833 |
% (Viitattu 30.5.2002) |
% \url{www.scientificamerican.com/2001/0501issue/0501berners-lee.html} |
834 |
|
%(Viitattu 30.5.2002) |
835 |
|
|
836 |
|
\bigskip |
837 |
|
|
838 |
|
%Gamma,~Erich; Helm,~Richard; Johnson,~Ralph; Vlissides,~John: |
839 |
|
% \emph{Design Patterns: Elements of Reusable Object-Oriented Software}, |
840 |
|
% ISBN 0-201-63361-2, Addison-Wesley, 1994. |
841 |
|
|
842 |
|
\bigskip |
843 |
|
|
844 |
|
%Stallman,~Richard: Luentosarja FinnCon-Baltcon 2001 -konferenssissa: |
845 |
|
% \hyp{Free Software}. 14.7.-15.7.2001. |
846 |
|
|
847 |
\bigskip |
\bigskip |
848 |
|
|
849 |
|
\end{flushleft} |
850 |
|
|
851 |
|
\begin{appendix} |
852 |
|
\chapter{Liitokset} |
853 |
|
\end{appendix} |
854 |
|
|
855 |
\end{document} |
\end{document} |